Ari Holopainen, kuva Pekka Huovila

10 uutta kutsuttiin Jääpallon kunniagalleriaan

Julkaistu: 2.01.2014

Suomen Jääpalloliitto haluaa osoittaa kunnioitusta jääpallon pitkille perinteille Suomessa ja lajin parissa toimineille henkilöille kutsumalla heitä Jääpallon Kunniagalleriaan.

Toisella valintakierroksella Kunniagalleriaan kutsutaan 10 henkilöä. He edustavat useita eri vuosikymmeniä ja paikkakuntia seuratoimijoina, valmentajina, tuomareina tai pelaajina. Kunniagalleriaa täydennetään vuosittain.

Valintaperusteet ovat:

  1. Pitkä ja ansiokas pelaajaura, jonka päättymisestä on kulunut vähintään 5 vuotta.
  2. Pitkäaikainen ja merkittävä järjestö- ja urheilujohtajaura lajin piirissä.
  3. Muu erityisen ansiokas ja merkittävä toiminta jääpallon hyväksi.
  4. Henkilöitä valittaessa pyritään ottamaan huomioon sekä historialliset että alueelliset näkökohdat.

 

JÄÄPALLON  KUNNIAGALLERIAN  UUDET  JÄSENET  

 

AALTO Kalervo (s. 1923) OULU

Seura: Oulun Palloseura

 

”Kalle” Aalto on tehnyt yli 60 vuotta aktiivisesti ja pyyteettömästi työtä Oulun Palloseuran jääpallon hyväksi ”ei rahasta, vaan rakkaudesta” niin kuin hän itse on kertonut.

Hän toimi ensin seuran juniorijoukkueiden valmentajana 1960–80-luvuilla. Sen jälkeen Aalto jatkoi seuran edustusjoukkueessa vuosina 1980–2010 eli toiset 30 vuotta joukkueenjohtajana, huoltajana, bussinkuljettajana ym. Kalle on ollut OPS:n jääpallon todellinen monitoimimies, joka on vastannut vuosikymmeniä mm. Palloseuran varusteiden hankinnoista sekä niiden kunnostamisesta ja varastoimisesta. Suomen Jääpalloliiton nuorten maajoukkueiden huoltajana Aalto on toiminut 1970–90-luvulla, mm. vuonna 1979, jolloin Suomi saavutti Helsingissä 17-vuotiaiden poikien maailmanmestaruuden. Se oli ensimmäinen suomalaisten palloilujoukkueiden maailmanmestaruus. Suomen Jääpalloliito on kutsunut Kalervo Aallon liiton kunniajäseneksi sekä myöntänyt hänelle liiton kultaisen plaketin. Oulun Palloseura on kutsunut Aallon seuran kunniajäseneksi 2011.

 

 

ALATALO Matti (s. 1950) OULU

Seura: Oulun Luistinseura

 

Pelipaikka: hyökkääjä

Matti ”Allu” Alatalo on toisen polven jääpalloilija, sillä hänen isänsä Kalevi ”Kaaleppi” Alatalo (1927–1997) oli Oulun Luistinseuran runkopelaajia 1940- ja 50-luvulla. Matti Alatalo aloitti jääpallon OLS:n junioreissa 1960-luvulla. Seuran edustusmiehistöön hänet nostettiin 18-vuotiaana 1968. Maajoukkueeseen Alatalo nousi ensi kerran jo 19-vuotiaana 1969.

Hän on pelannut 20 kautta SM-sarjassa ja tehnyt urallaan 496 maalia. Alatalo on saavuttanut OLS:ssa 9 Suomen mestaruutta, 4 hopeaa ja 2 pronssia. Hän on pelannut 65 A-maaottelua ja tehnyt niissä 25 maalia. MM-kisoissa Alatalo on edustanut Suomea kuusi kertaa vuosina 1971–83 ja hän on saavuttanut 6 MM-pronssia. Vuoden pelaajaksi Alatalo on valittu 1977 ja 1983. Matti Alatalo on monipuolinen palloilija, sillä hän on pelannut menestyksellisesti myös jääkiekkoa ja jalkapalloa. Alatalon poika Jarno Alatalo (s. 1974) on myös tehnyt pitkän aktiiviuran OLS:ssa, Ruotsissa ja Norjassa.

 

 

ANTTINEN Pekka (s. 1941) Helsinki

Seura: PPO, Botnia 69

 

Pekka Anttinen sai kipinän jääpalloon jo pikkupoikana Oulussa. Samassa talossa asui useita silloisia huippupelaajia ja koulussakin laji tuli tutuksi. Opiskelu toi Anttisen Helsinkiin vuonna 1963, jolloin hänet pyydettiin Pohjalaisen osakunnan maalivahdiksi. PPO:n joukkueessa Anttinen voitti akateemisen mestaruuden vuonna 1966. Vuonna 1969 hän oli perustamassa pohjalaisen osakunnan pelaajien kanssa Botnia-69:ää, jonka pitkäaikaisena puheenjohtajana hän on tehnyt suuren työn helsinkiläisen ja suomalaisen jääpallon hyväksi. Anttinen oli perustamassa Suomen Jääpalloliittoa vuonna 1972 ja toimi sen ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Jääpalloliitossa hän on ollut monissa luottamustehtävissä ja kirjoittanut useita jääpallohistoriaa käsitteleviä kirjoja.

 

 

HAKALA Olavi (s. 1928) MUURAME

Seura: Jyväskylänseudun Palloseura

 

Olavi ”Olli” Hakala oli aloitteen tekijä Jyväskylänseudun Palloseuran perustamisessa sekä seuran ensimmäinen puheenjohtaja. JPS:n perustamisen taustalla oli ensin lähinnä Jyväskylän alueen jalkapallon nappulatoiminta erityisesti Kypärämäen alueella. Jääpallo tuli JPS:n toimintaan pari vuotta myöhemmin. Olli Hakalan apuna seuratoiminnassa oli varsinkin alkuvuosina aktiivisesti mukana hänen vaimonsa Hilkka Hakala, joka toimi mm. jääpallojoukkueiden huoltajana, Olli Hakala oli JPS:ssa koko seuratoiminnan varsinainen moottori, innostaja ja monien juniorijoukkueiden valmentaja. Hän toimi seuran puheenjohtajana 18 vuotta: vuosina 1962–1978. Hakala on toiminut myös Suomen Jääpalloliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajana 1981–1990 sekä Jääpalloliiton hallituksen jäsenenä 1982-1985 sekä 1980-luvulla useita kertoja nuorten maajoukkueiden joukkueenjohtajana. Hänet on kutsuttu Jyväskylänseudun Palloseuran kunniapuheenjohtajaksi 1986.

 

HEISKANEN Pauli (s. 1934) OULU

Seura: Oulun Palloseura

 

Pelipaikka: puolustaja ja keskustuki

Pauli Heiskanen aloitti jääpallon OPS:n junioreissa ja saavutti kaksi A-nuorten mestaruutta 1951-52. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin syksyllä 1951. Heiskanen pelasi SM-sarjassa 12 kautta 1952-63, mutta joutui lopettamaan aktiiviuransa polvivamman vuoksi.

Hän saavutti OPS:ssa 6 Suomen mestaruutta, 5 hopeaa ja yhden pronssin.

Heiskanen kutsuttiin jo 17-vuotiaana 1952 maajoukkueen Olympialeirille, mutta häntä ei vielä silloin valittu A- miehistöön. Pelattuaan muutamia B-maaotteluita Heiskanen nousi A-maajoukkueeseen 1958 ja hän pelasi siitä lähtien luottopelaajana A-maajoukkueen vakiomiehistössä vuoteen 1963 saakka. Hän on pelannut 21 A ja 6 B-maaottelua.

MM-kisoissa Heiskanen on edustanut Suomea 1961 ja 1963 sekä saavuttanut yhden MM-hopean ja yhden MM-pronssin. Vuoden pelaajaksi hänet on valittu 1960 ja 1961.

Heiskanen viimeisteli MM-kisoissa Uppsalassa 1963 Suomen voittomaalin (1-0) Ruotsia vastaan, mikä takasi Suomelle MM-hopeaa.

 

 

HOLOPAINEN Ari (s 1969) LIDKÖPING, RUOTSI

Seurat: WP 35, Ljusdals BK, Katrineholms SK, Villa-Lidköping, Vänersborg

 

Pelipaikka: hyökkääjä

SM-sarjaottelut: 133

SM-sarjamaalit: 221

SM-mitalit: 3 SM

Maaottelut (1988–2004): 117 A, 10 B, 10 N, 5 P

Maaottelumaalit: 143

MM-kisat: 1991–2004 (10)

Maailmanmestari 2004

Vuoden pelaaja: 1995, 2002

Bandyliigan paras maalintekijä: 1995 (60 maalia)

Muuta: 13 kautta pelaajana Ruotsin pääsarjassa sekä pelaajauran jälkeen Villa-Lidköpingin ja Kungälvin valmentaja 2010–2014

 

Ari Holopainen on Warkauden Pallo-35:n kasvatti, joka aloitti jääpallouransa seuran junioreissa 1970-luvulla. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin jo 15-vuotiaana.

Pelattuaan edustusjoukkueessa useita vuosia hän siirtyi yhdessä seuratoverinsa Lasse Laakkosen kanssa syksyllä 1989 Ruotsin 1. divisioonaan Ljusdals BK:n joukkueeseen, jota oli heti nostamassa allsvenskaniin. Kahden kauden jälkeen Holopainen siirtyi kaudeksi 1991–92 Katrineholms SK:n joukkueeseen. Ruotsista Holopainen palasi keväällä 1992 kolmeksi kaudeksi takaisin Varkauteen. Hän oli WP:n joukkueen tärkeimpiä pelaajia seuran voittaessa kolme perättäistä mestaruutta 1993–95. Holopaisen aktiiviuran huipentuma oli Suomen ensimmäinen maailmanmestaruus Västeråsissa 2004. Hän pohjusti Suomen nousua MM-finaaliin ratkaisevasti viimeistelemällä Venäjää vastaan runkosarjassa kaikki Suomen neljä maalia sekä välierissä samaa maata vastaan kolme maalia neljästä.

 

 

PAJUNEN Matti (s. 1937) TORNIO

Seurat: ToPV, LRK

 

Matti Pajunen on Tornion jääpallon arvostettu grand old man. Hän on toiminut

aktiivisesti Tornion Palloveikkojen jääpallossa yli 20 vuotta ja ollut seuran puheenjohtajana

1974–1982. Pajunen oli myös aloitteen tekijänä ja perustajajäsenenä, kun Länsi-Rajan Konkarit perustettiin 1982. Hän on toiminut LRK:n puheenjohtajana alusta alkaen ja toimii mainitussa tehtävässä edelleen. Pajunen on ollut erityisen aktiivisesti kehittämässä Tornion alueen junioritoimintaa ja tehnyt nuorten tasolla paljon yhteistyötä ruotsalaisten seurojen kanssa. Merkittävä osa tätä työtä oli ns. rajaliigan luominen, joka loi pohjaa sille menetykselle, jota torniolainen jääpallo – ja myös Suomen maajoukkue – on kantanut erityisesti 1990- ja 2000-luvulla. Pajunen on toiminut myös Jääpalloliiton Lapin piirin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän on ollut useana vuonna nuorten maajoukkueiden joukkueenjohtajana.

 

 

ROUNAJA Seppo (s. 1943) OULU

Seura: Oulun Luistinseura

 

Pelipaikka: hyökkääjä

Seppo Rounaja aloitti jääpallon Oulun Luistinseuran junioreissa 1950-luvulla. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin jo 17-vuotiaana 1960. A-maajoukkueeseen Rounaja valittiin ensi kerran jo pari vuotta myöhemmin 19-vuotiaana. Hän pelasi SM-sarjassa 16 kautta 1960–1976, yhteensä 168 SM-sarjaottelua, joissa hän viimeisteli 277 maalia.

Hän saavutti SM-sarjassa kaksi Suomen mestaruutta, kaksi hopeaa ja neljä pronssia.

Suomen maajoukkueessa MM-kisoissa Rounaja pelasi viisi kertaa: 1965–1973. Hän oli Suomessa vuonna 1967 järjestettyjen MM-kisojen maalikuningas ja valittiin samoissa kisoissa All Stars-miehistöön. Rounaja on saavuttanut SM-sarjan maalikuninkuuden kolmesti: 1966, 1967, 1973 ja vuoden pelaajaksi hänet valittiin 1970. Hän on toiminut Oulun Luistinseuran puheenjohtajana 1995–2008.

 

 

SUVES Miska (s. 1972) TUKHOLMA, Ruotsi

Seurat: Porin Narukerä, JPS, IK Göta, Täby, AIK Bandy Solna

 

Porilaisen jääpalloperheen kasvatti Miska Suves aloitti aktiiviuransa Narukerän junioreiden poikajoukkueissa 1980-luvulla. Naisten sarjoissa hän on saavuttanut kaksi Suomen mestaruutta sekä jääpallossa että kaukalopallossa. Siirryttyään opiskelemaan Tukholmaan jääpalloura jatkui Ruotsissa, jossa hän saavutti perinteikkään AIK:n jääpallojoukkueessa kuusi Ruotsin mestaruutta. Suves oli Ruosissa pääsarjan paras maalintekijä kausina 1996 ja 1997. Ensiksi mainittuna kautena hän viimeisteli allsvenskanissa 68 maalia, joka on edelleenkin Ruotsin pääsarjan ennätys. Ainoana suomalaisena jääpalloilijana hänet on valittu myös vuoden naispelaajaksi Ruotsissa 1998. Suves on valmentanut Ruotsin naisten jääpallomaajoukkuetta 2000–2002 sekä toiminut Ruotsin Jääpalloliiton hallituksen jäsenenä sekä monissa tehtävissä AIK Bandyssa. Hän on Ruotsissa erittäin arvostettu pelaajana, valmentajana sekä naisten jääpallon edustajana. Suomen jääpallomaajoukkueessa Suves on esiintynyt 22 kertaa ja viimeistellyt niissä 32 maalia. Jalkapalloa hän on pelannut naisten SM-sarjassa ja edustanut Suomea nuorten maajoukkueessa.

 

 

ÅSTÈN Fjalar (s. 1929) HELSINKI

Seurat: HPS, Töölön Vesa

 

Omalla aktiiviurallaan Åstèn pelasi jääpalloa, jalkapalloa, käsipalloa ja kaukalopalloa. Hänen kasvattajaseuransa on Helsingin Palloseura, jonka jääpallojaoston puheenjohtajana Åstén oli vuosina 1954–1984. Åstén toimi myös HPS:n johtokunnan jäsenenä, sihteerinä sekä jalkapallon edustusjoukkueen joukkueenjohtajana ja huoltajana seuran menestysvuosina 1950- ja 1960-luvulla. Hän on toiminut myös useissa Suomen Palloliiton luottamustehtävissä. Suomen Jääpalloliiton toiminnassa Åstén on ollut aktiivisesti mukana liiton perustamisesta alkaen 1972. Hän on toiminut liiton erotuomarivaliokunnan puheenjohtajana 1974–1981 ja 1990–92, jäsenenä 2002–2009 sekä kurinpitovaliokunnan puheenjohtajana 1988–92. Erotuomarina Åstèn on toiminut jääpallossa eri sarjatasoilla 1955–2000, josta SM-sarjassa 1961–1979. Kansainvälisenä erotuomarina hän on toiminut vuosina 1969–79 tuomiten mm. MM-kisoissa 1979. SM-sarjan ja bandyliigan otteluissa Åstèn on toiminut ottelusihteerinä 1979–2010 sekä ansiomerkkivaliokunnan puheenjohtajana 2002– ja toimii siinä tehtävässä edelleen. Åstènille on myönnetty Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki 1973 ja SJPL:n kultainen ansiomerkki 1975 sekä Suomen Palloliiton ja Suomen Jääpalloliiton kultainen plaketti. Opetusministeriö on myöntänyt hänelle 1993 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisen ansioristin.