Pekka Liikasen pitkä ura jääpallon parissa tulee päätökseen

Julkaistu: 25.02.2019

Pekka Liikasen pitkä ura jääpallon parissa tulee päätökseensä tänä keväänä Liikasen jäädessä eläkkeelle jääpalloliiton toiminnanjohtajan pestistään 35 virkavuoden jälkeen. Liikanen päätyi jääpallon pariin junioripelaajana 60-luvulla ja on toiminut pelaajana, valmentajana, liiton koulutuspäällikkönä ja lopulta toiminnanjohtajana siitä lähtien poislukien muutaman vuoden katkosta 90-luvun alussa.

Bandyliigaan Liikanen nousi OLS:n miehistöön vuonna 1976 kuuluen näin siihen ryhmään, joka voitti toistaiseksi ainoana suomalaisjoukkueena Maailman Cupin. OLS:sta Liikasen tie vei etelään Botniaan ja Vestaan ja pelaajaura kattoi lopulta 194 bandyliigan ottelua ja kaksi SM-kultaa. Maaotteluita Liikanen pääsi pelaamaan 3 B-maajoukkueen ottelua ja kaksi nuorten maaottelua. Valmennukseen Liikanen siirtyi jo pelaajauran aikana toimien parin kauden ajan Botniassa pelaajavalmentajana. Valmennuspuolelta Liikaselta löytyy myös kevään -92 SM-kulta apuvalmentajan ominaisuudessa. Liikanen valmensi myös pari kautta nuorten maajoukkuetta, josta käteen jäi PM-kisoista kulta ja hopea. Pisimmän yksittäisen urakan Liikanen teki valmentajana valmentaessaan kymmenen vuoden ajan Botniassa -88 ikäluokan jääpallokoulusta A-junnuihin asti joukkueen voittaessa A-junioreissa kaksi mestaruutta.

– Siinä näki kaikki ne vaiheet nuoren pelaajan kehityksessä iloineen ja suruineen ja millainen nuoren pelaajan valmentaminen on missäkin vaiheessa, Liikanen itse pohtii tuota vaihetta valmentajuudessaan.

Liikanen tuli vuonna 1983 suoraan koulunpenkiltä jääpalloliittoon koulutuspäälliköksi ja hoiti pestiä seitsemän vuotta. Liikanen palasi liittoon toiminnanjohtajaksi vuonna 1996 jatkaen hyvin pitkälti siitä mihin jäi koulutuspäälikkönä pitäen huolta siitä, että juniorityö voi niin hyvin kuin vain mahdollista. Taloudelliset realiteetit ovat asettaneet tietyt rajoitteet sille, mitä ja miten Suomessa voidaan jääpallon suhteen tehdä, mutta junioritoiminta on pyritty pitämään korkealla tasolla kaikesta huolimatta. Liikasen aikana nuorten maajoukkueet nivoutuivat joukkueenjohtajan ja valmennuksen vetämiksi projekteiksi. Nuorille on pyritty luomaan paremmat mahdollisuudet kehittyä maajoukkueessa leiritysten lisäämisellä sekä nuoriso- ja jääpallokouluprojekteilla, joiden jälki alkaa toivottavasti nyt näkymään suomalaisessa jääpalloilussa.

– Olen oikeastaan kaksi kertaa luonut koulutusjärjestelmän liitolle. Silloin kun tulin liittoon, niin oli jotain yksittäisiä materiaaleja. Sitten ystävystyin ruotsin liiton koulutuspäällikön Walter Jagbrandin kanssa ja hän antoi heidän materiaaleja käyttöömme. Siltä pohjalta laadin kolmevuotisen valmentajakoulutusjärjestelmän. Se oli uutta ja sai hyvän vastaanoton kentällä.

Pitkä ura kattaa huippukohtien lisäksi myös omat ongelmakohtansa. Liikasen aikana Suomi saavutti toistaiseksi ainoan maailmanmestaruutensa miehissä vuonna 2004. Lisäksi Liikanen on päässyt todistamaan kahdesti junioreiden maailmanmestaruutta, P15-ikäluokan mestaruus vuonna 2004 ja P17-ikäluokan mestaruus vuonna 2013. Vuoden 2004 maailmanmestaruus tuli juuri oikealla hetkellä auttaen jääpalloa pääsemään takaisin jaloilleen Oulussa vuonna 2001 järjestettyjen MM-kisojen jäljiltä. Ne kotikisat olivatkin sitten sellaiset, että kaikki mikä saattoi mennä pieleen meni pieleen. Silti Liikanen muistelee niitä mieliinpainuvimpana asiana.

– Kansainvälisellä liitolla oli paineita, että jokainen maa ottaisi vuorollaan kisat järjestettäväkseen ja se oli Suomen vuoro ja otettava vastaan. Sitä selvitettiin tarkoin ja tehtyyn monen vuoden selvitystyö kisapaikoista, ajankohdasta ja oheistoiminnasta. Kun kisoista päätettiin, Kärpät pelasi ykkösdivisioonaa ja kun pelattiin kisat niin he pelasivat liigassa pudotuspelejä. Siinä meni kaikki pieleen mikä voi mennä pieleen ja sen jälkeinen aika oli aika vaikeaa liitossa. Siinä mietittiin molenlaisia ratkaisumalleja ja missään vaiheessa ei ollut vaihtoehto, että mentäisiin konkurssiin.

Ajoittaisista vaikeuksista huolimatta jääpalloliitto on nyt velattomassa tilassa, mihin Liikanen voi olla tyytyväinen siirtäessään toiminnanjohtajan valtuudet eteenpäin. Seuraajalleen Liikanen lähettää seuraavat terveiset.

– Määrätietoisesti eteenpäin selkeällä suunnitelmalla ja työllä, niin pystytään pienemmilläkin voimavaroilla saamaan hankkeita eteenpäin. Tarvitaan hyvä pidemmän aikavälin suunnittelu ja yksittäiset vuosittaiset hankkeet viedään alusta loppuun asti. Ei yritetä ahmia liikaa, vaan pidetään hyvää huolta nykyisestä.

Jääpalloväki kiittää Pekkaa vuosikymmenten omistautumisesta suomalaiselle jääpalloilulle ja sen eteen tehdystä työstä sekä toivottaa leppoisia eläkepäiviä.

Teksti: Aleksi Riikonen
Kuva: Topi Lainio