Naisjääpallolla nostetta Helsingissä

Julkaistu: 9.03.2020

Näin kansainvälisen naistenpäivän jälkitunnelmissa on hyvä luoda katsaus naisten harrastejääpallon kauteen Helsingissä. Osana Botnian matalan kynnyksen harrastetoimintaa ovat myös naiset löytäneet jääpallon omaksi lajikseen.

Kahtena viime talvena Oulunkylän tekojääradan keskiviikon myöhäisvuorolla on jäällä viilettänyt joukkueellinen jääpallosta innostuneita naisia. Joinain iltoina kentällä on ollut jopa parikymmentä tyttöä ja naista. Intoa on kauden edessä riittänyt myös lisävuoroille. Lähtökohtaisesti jäällä on erittäin heterogeeninen ryhmä naisia, joiden taustat, taidot, kypärän väri ja ikä vaihtelevat, mutta kaikkia heitä yhdistää innostus jääpalloon.

Jäävuorolla käydään läpi sääntöjä, erikoistilanteita, jääpalloharjoitteita, mutta ennen kaikkea pelataan. Tämän kauden päätapahtuma oli treenimatsi vahvistetulla joukkueella Viron naisten maajoukkuetta vastaan, myöskin ”pelitällit” HIFK:n naisten kanssa ovat olleet erityisiä iltoja. Molempien tahojen kanssa on yhteistyö ollut palkitsevaa.

Botnian naisten jääpallojoukkuetta valmentavalla Riina Karppisella on vahva tausta jääurheilusta, myös kilpatason jääpallosta ja ringetestä.

– Harrastetoiminnan täytyy olla kivaa, siitä se kaikki lähtee. Pyrkimyksenämme on tutustua lajiin monipuolisesti sekä luoda puitteet osallistua jääpalloon oman innostuksen ja taitotason mukaan. Myös ensi talvena toivotamme kaikki lajista hiemankin kuulleet uskalikot tervetulleiksi kokeilemaan, Riina Karppinen kannustaa ja toteaa, että kesken kaudenkin voi tulla mukaan.

Jääpallo on matalan kynnyksen laji

Mukana on pelaajia, joilla on taustaa jääkiekosta, ringetestä, jalkapallosta tai salibandysta, mutta ei harrastejääpallon aloittaminen vaadi aiempaa taustaa joukkuelajeista tai edes sen suuremmin urheilutaustaa – halu kokeilla ja haastaa itsensä riittää, kaikille riittää tilaa kentällä. Jääpallo toimii myös erinomaisena kuntoilumuotona ja joukkuelajina yhdessä tekemällä kunto nouseekin melkein huomaamatta.

Jalkapalloa harrastava Heidi Tolonen aloitti jääpallon juuri Botnian naisten harrastejääpallon kautta ja pelaa jääpalloa nyt toista kautta.

– Jääpallo sopii tosi hyvin futareille talvilajiksi – varmasti myös monelle muullekin lajille. Jääpalloon pääsee hyvin mukaan, vaikkei aiempaa kokemusta jääurheilusta olisikaan. Alkuun pääsee varusteiden puolesta kypärällä ja luistimilla. Höntsäpelissä voi samanaikaisesti pelata hyvällä sykkeellä aivan vasta-alkajat ja kokeneemmat pelurit, Heidi Tolonen kertoo.

Vaikka pääkaupunkiseudulla on kolme jääpalloseuraa, joista kahdella on joukkueet myös Bandyliigassa, lajin tunnettavuuden eteen pitää tehdä työtä.

– Olen huomannut kuinka vähän jääpalloa edes oikeastaan tunnetaan pääkaupunkiseudulla. Bandy on nuorempien liikkujien parissa melko pieni ja tuntematon urheilulaji. Uskon kuitenkin, että vastaavanlainen harrastetoiminta muillakin paikkakunnilla saattaisi tuoda lajin parin lisää tyttöjä ja naisia, Heidi Tolonen miettii.

Mikäli harrastejääpallon suosio saataisiin nousuun laajemminkin, toisi se mahdollisuuden järjestää myös harjoitusotteluita ja jopa harrasteturnauksia. Jääpallo on matalan kynnyksen laji, eikä sen kustannukset nouse samalle tasolle joidenkin muiden joukkuelajien kanssa. Junioritasolla jääpalloa voi pääkaupunkiseudulla harrastaa Botnian lisäksi HIFK:ssa ja Vestassa. HIFK:n naisilla oli tällä kaudella joukkue SM-sarjassa, jossa se sai pronssia. Bandyliigaa pääsee seuraamaan Oulunkylässä, joka on Botnian kotikenttä ja Brahenkentällä, jossa HIFK pelaa.

Tavoitteena saada harrastajia

Botnian harrastejääpallon puuhamiehet Tuukka Järvinen ja Timo Haikonen ovat myös naisjääpallon taustalla ja tukena.

– Tässä konseptina on se, että toiminnassa lähdetään alhaalta ylöspäin. Jääpalloliiton kanssa yhteistyönä pidetty Ogelin tyttö- ja naisjääpallopäivä todisti, että kysyntää lajille on, sillä mukana oli nelisenkymmentä tyttöä ja naista jäällä, pitkään jääpallon parissa toiminut juniorivalmentaja Timo Haikonen kertoo.

Oulunkylän lisäksi tällä kaudella järjestettiin tyttö- ja naisjääpallopäivä myös Brahenkentällä yhteistyössä Suomen naisten jääpallomaajoukkueen kanssa. Pääkaupunkiseudun oman, yli seurarajojen toteutettavan tyttöjoukkueen jalkeille saanti yhteistyöseurojen kanssa otti myös edistysaskelia talvella.

– Tällä kaudella toteutimme jääpallon lajikokeilun myös eräälle tyttöjen jalkapallojoukkueelle. Lisää harrastajia tarvitaan. Pyrimme luomaan oman organisaation naisjääpallolle. Kun jossain vaiheessa naisten puolella toimijia ja toimintaa on riittävästi, on väistämätöntä, että kilpailutoimintaa myös tarvitaan, Timo Haikonen pohtii.

Siihen, onko aika kypsä SM-sarjalle jo ensi kaudelle, ei Haikonen suostu vastaamaan.

– Lähempänä se kuitenkin on kuin kaksi kautta sitten, jolloin naistoimintaa taas uudelleen aloitimme. Joka tapauksessa naisten harrastejääpallo pysyy mahdollisen SM-sarjajoukkueen rinnalla, Haikonen toteaa.

Varsinkin tällaisena talvena, kun lämmin sää ja vesisade sulattaa ne vähätkin lumet ja jäät, jääpallo on olosuhteiden armoilla.

– Jääpallohallin puuttuminen on valtakunnallisesti pullonkaula lajin kehittymisen ja eteenpäin viemisen kannalta, koska tekojäille pääsee vain vajaan neljän kuukauden ajan vuodessa. Jääpallokenttä ei mahdu jäähalliin. Näin ollen laji jää useimmille harrastajille kakkoslajiksi ja ympärivuotinen lajiharjoittelu ei ole mahdollista, Tuukka Järvinen harmittelee.

Teksti: Tuukka Järvinen ja Mari Ukkonen
Kuvat: Tuukka Järvinen ja Mari Ukkonen