SJPL strategia

Suomen Jääpalloliiton (SJPL) tarkoitus on edistää ja ylläpitää jääpallotoimintaa Suomessa.
Tälle sivulle on koottu keskeisiä SJPL:n toiminnan lähtökohtia sekä toimintaa ohjaavia periaatteita. Liiton säännöt ovat omalla sivullaan linkin asiointi&lomakkeet alta.

Suomen Jääpalloliiton visio ja strategia 2015 -2020

ilmalento

Vuoden jääpallokuva 2014-15: ’Ilmalento’ / Pekka Huovila

Strategian jalkauttamissuunnitelma
SJPL VISIO* 2020

”Jääpallo on kasvava, koko Suomen peli, jossa menestytään myös kansainvälisesti.”
Tämä asema saavutetaan järjestämällä nuorille tytöille ja pojille mahdollisuuksia kokeilla lajia jääpallokouluissa ja koululiikunnassa. Laadukkaan seuratoiminnan ja juniorivalmennuksen kautta nuoret valitsevat jääpallon ykköslajikseen ja saamme mukaan uusia toimijoita myös taustajoukkoihin. Lajin kasvu mahdollistaa paremmat olosuhteet ja taloudelliset resurssit toiminnalle.
Kasvava koko Suomen peli – harrastajamäärä kasvaa etenkin lapsissa ja nuorissa.
Jääpallokoulut ja koululaisturnaukset kaikilla tekojääpaikkakunnilla vuosittain.
Kaikilla BL-joukkueilla juniorijoukkueet kaikissa ikäluokissa.
Perinteiset paikkakunnat (Kemi, Tornio, Imatra) mukana myös aikuisten sarjoissa. Junioritoiminta käyntiin uusilla paikkakunnilla (Seinäjoki, Vaasa, Tampere , Turku…). Lisenssipelaajien määrä kasvaa tasaisesti vuosittain (tavoitteena vuonna 2020 5000 lisenssiä).

Jääpallo liikuttaa eri ikäluokkia, ikäkausiurheilusta aktiiviseen senioritoimintaan.
Jääpallokoulutoiminta aktiivista kaikilla BL-paikkakunnilla (4-8 v tytöt ja pojat), kilpailutoiminta 9-vuotiaista eteenpäin. Jääpallo kantaa vastuunsa myös nuorten kasvattajana liikunnallisen elämäntavan oppimisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
Erikoishuomio 15-18 -vuotiaiden ikäluokkiin, jotta seuroilla löytyy ’omia kasvatteja’ aikuisten joukkueisiin. Harrastesarjoja useilla paikkakunnilla, kuin myös yrityksille suunnattuja paikallissarjoja ja pienen kentän turnauksia. Kaukalojääpalloa syksyllä ja keväällä Bandyliigan lisäksi. Seurat ovat taloudellisesti vahvoja ja pystyvät houkuttelemaan uusia toimijoita mukaan seuratoimintaan erilaisiin rooleihin. Ottelutapahtumat ovat kiinnostavia ja houkuttelevat katsojia paikanpäälle sarjaotteluihin ja turnauksiin. Kehitetään ja tuetaan erotuomaritoimintaa ja seurajohtamista erilaisin rekrytointi- ja koulutustapahtumin.
menestytään kansainvälisesti – pelaaja keskiössä.
Määritellään suomalainen pelitapa ja sitä tukeva valmennusjärjestelmä, jota noudatetaan juniorien ja aikuisten valmennuksessa sekä nuorimmista ikäkausimaajoukkueista A-maajoukkueeseen. Luodaan pelaajapolku, jonka mukaisesti edetään nuorten sarjoista edustusjoukkueeseen ja kansainväliselle tasolle. Tuetaan junioreiden kehittymistä huippu-urheilijaksi omien edellytysten mukaisesti. Jääpallo-akatemiat eri puolilla Suomea tarjoavat todellisen vaihtoehdon nuorille, jotka valitsevat jääpallon ykköslajikseen. Jääpallo on tavoitteellista ja laadukasta toimintaa, joka tarjoaa halliolosuhteita, lisää tekojääratoja sekä korkeatasoista seuravalmennusta. Bandyliiga on kilpailullinen ja kovatasoinen sarja, jossa pelaa 12 joukkuetta. Sitä alemmalla tasolla toimii valtakunnallinen Suomi-sarja, jonka voittajalla mahdollisuus nousta Bandyliigaan.
Maajoukkueet pärjäävät lajin kv-turnauksissa ja taistelevat MM-mitaleista ja maailmanmestaruudesta.
Jääpallon arvostus ja imago nousee ja laji näkyy TV:ssä ja muussa mediassa säännöllisesti.

*(visio= unelma; mitä haluamme aikaansaada; mitä rakennetaan ja kehitetään;
mikä on lajimme imago ja asema ’markkinoilla’)

Projekti 5000 + 5000
1) Pelaajapolku alkaa jääpallokouluista ja erilaisista kokeilutilaisuuksista 4-6 -vuotiaille.
Tavoitteena , että 5000 lasta kaudessa käy kokeilemassa jääpalloa ohjatussa, paikallisen seuran järjestämässä tapahtumassa. Osallistujat lunastavat ’pelipassin’ a 5€, jolla saa ohjauksen ja opetuksen lisäksi esim. jääpallomailan omakseen.
Näistä kokeilijoista valtaosa osallistuu jääpallokoulu- ja koululaistoimintaan kauden aikana.
Seurat perustavat ikäkausijoukkueita 9-vuotiaista alkaen, joilla ohjattuja harjoituksia ja pelejä.
2) Nuorten pelaajien kehittäminen ja pitäminen jääpallon parissa.
Määritellään lajikohtaiset osaamisalueet ja perustaidot, joita halutaan opettaa ja kehittää nuorille pelaajille. Rakennetaan valmennusohjelmia ja harjoitteita, joita seuravalmentajat voivat hyödyntää omissa harjoituksissaan. Laadukkaalla valmennuksella ja seuratoiminnalla varmistetaan, että junioripelaajat pysyvät lajin parissa. Kehitetään valtakunnallista training camp –toimintaa. Nuoret osallistuvat aktiivisesti kesäjääpallokouluihin sekä Suomessa että Ruotsissa.
3) Nuorten maajoukkuetoimintaan panostaminen
Määritellään ’Suomalainen pelitapa ja valmennuslinjaus’ ikäkausimaajoukkueista A-maajoukkueeseen. Valmennuskoulutus on johdonmukaista, säännöllistä ja systemaattista. Ikäkausimaajoukkueiden leiritys ja valmistautuminen MM/EM/ PM-turnauksiin on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Valmennus on pitkäjänteistä, modernia ja laadukasta eri ikäkausien vaatimukset huomioonottavaa kasvatustoimintaa.

4) Bandyliigan joukkueiden kilpailutoiminta, valmennus ja seurajohtaminen on elinvoimaista ja kehittyvää. Taloudellisesti hyvin menestyvät seurat saavat mukaan uusia yhteistyökumppaneita ja toimitsijoita ja muita aktiiveja. Jokaisella BL-seuralla on päätoiminen seurajohtaja. Laadukas erotuomarikoulutus houkuttelee mukaan nuoria pelaajataustan omaavia junioreja ja tuottaa vuosittain uusia tuomareita määritellylle ’erotuomaripolulle’ aina kansainväliselle tasolle asti.

Suomen Jääpalloliiton vuosittainen lisenssipelaajien määrä vuonna 2020 on yli 5000.

Bandyliigan finaali

Ottelut ovat myös pitkävetokohteita

Yhteistyökumppanit

outsource
outsource
outsource
pocal
pocal
pocal
vikingline
vikingline
vikingline
enics
enics
enics
tuolimies
tuolimies
tuolimies