Historia


Jääpallo on yksi vanhimmista pallopeleistä ja syntyhetkeen päästäksemme täytyy mennä ajassa n. 4000 vuotta taaksepäin.
Jälkiä seuraamalla ja kirjoituksista voidaan todeta, että nykypelaajiemme esi-isät löivät palloa silloisessa Persiassa, Egyptissä ja Kreikassa.

Nykyaikaisen jääpalloilun koti on Bury Fenissä, Englannissa 1800 luvun puolivälissä ja peliä varten perustettiin seuroja kuten Sheffield Southern and Bandy Club (1855) ja Nottingham Forest (1865). Jääpalloilun historiaan eri maissa voi tutustua klikkaamalla Bandyworld hakemistoa. Ensimmäinen nykyaikainen jääpallo-ottelu pelattiin Lontoossa 1875. Ensimmäiset Euroopan mestaruuskilpailut pelattiin Sveitsissä ja mestaruuden voitti Englanti.

Sittemmin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja sääolosuhteiden lämmetessä jääpalloilu hiipui Keski-Euroopan maissa ja Brittein saarella. Painopiste siirtyi Euroopan pohjoisosiin ja Neuvostoliitto, Norja, Ruotsi ja Suomi perustivat 1955 kansainvälisen Jääpalloliiton joka nykyisin tunnetaan nimellä the Federation of International Bandy (FIB).

Ensimmäiset Maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Helsingissä, Suomessa 1957. Nykyisin jääpalloilun MM-kisat pelataan vuosittain. Suomi voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa keväällä 2004 kaatamalla Västeråsissa Ruotsin finaalin jatkoajalla.

Miesten lisäksi MM-kisoja järjestetään 19-, 17- ja 15-vuotiaille ja vuodesta 2004 lähtien naisille. Seurajoukkueiden Maailman Cup pelataan vuosittain Ljusdalissa, Ruotsissa. Ensimmäisen kerran pelattiin 1974. Seurajoukkueiden Eurooppa Cup käynnistyi niinikään 1974. FIB:n jäsenmaat ovat Hollanti, Italia, Kanada, Kazakhstan, Mongolia, Norja, Ruotsi, Suomi, Unkari, Valko-Venäjä, Viro ja USA sekä ehdokasjäsenä Intia. FIB:n tavoitteena on viedä jääpalloilu viralliseksi Olympialajiksi. KOK hyväksyi jääpalloilun olympiaperheeseen jäseneksi kesällä 2004. Seuraavat jääpalloilun miesten MM-kisat pelataan 2007 Venäjällä.

JÄÄPALLO SUOMESSA

Suomeen jääpalloilu tuli Pietarista 1890-luvun lopussa ja vankimmin se juurtui Viipuriin. Lajin toi maahan viipu-rilainen kauppias Otto Wächter, joka toimi Viborgs Skridskoklubbin puheenjohtajana. Skridskoklubb matkusti ensimmäisen kerran Pietariin, jossa joukkue 21.3.1899 kohtasi St. Petersburg Amateur Sport Vereinin häviten maalein 5-4.

Ruotsissa 1900 alussa pidetyt talvikisat olivat eräänlaisia talviolympialaisten edeltäjiä ja jääpalloilu kuului oh-jelmaan. Helsingissä 1907 järjestettiin vastaavanlaiset talvipäivät ja jääpalloilu oli ohjelmassa. Viipurilaiset eivät olleet kiinnostuneita osallistumaan, mutta karsintojen jälkeen kisoihin pääsi Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS). Turnauksen paras oli yhdistetty ruotsalainen joukkue, joka voitti PUS:n sekä pietarilaisen jusupovien joukkueen.

Jääpalloilu levisi vähitellen koko maan alueelle ja Palloliiton perustamisen myötä 1907 toiminta alkoi organisoi-tumaan. 1908 ratkaistiin ensimmäinen Suomen Mestaruus. Finaalissa PUS voitti HIFK:n maalein 8-3. Jääpalloilu on suomalaisen joukkuepallopelien klassikko, sillä juuri jääpalloilussa ratkaistiin ensimmäinen Suomen Mestaruus.

Jääpalloilun miesten Suomen mestaruus on ratkaistu vuosittain 1908 alkaen, ainoastaan vuosina 1918, 1941 ja 1942 mestaruus on jäänyt ratkaisematta. Nuorten SM tason kilpailutoiminta käynnistyi 1943 A-nuorten (alle 19-v) sarjassa. Vasta 1969 käynnistyi seuraava nuorten sarja: E-nuoret (alle 11-v). Nykyisin SM tasolla kilpail-laan viidessä nuorten sarjassa. Lisäksi kilpaillaan piirien kesken ja piirien omissa sarjoissa.

Suomen johtavia jääpalloseuroja olivat lajin alkuvuosikymmeninä 1910-1930-luvuilla Viipurin Sudet ja Helsin-gin IFK. Sudet ja HIFK ovat saavuttaneet 14 Suomen mestaruutta. Eniten Suomen mestaruuksia on saavutta-nut Warkauden Pallo 35, joka on ollut johtavia jääpalloseurojamme 1940-luvulta lähtien ja edelleen. WP 35:llä on peräti 16 suomen mestaruutta. Oululaiset jääpalloseurat ovat menestyneet erinomaisesti 1950-luvulta läh-tien. Oulun Palloseura saavutti 7 Suomen Mestaruutta 1950- ja 1960-luvulla. Oulun Luistinseura on ollut maamme johtavia jääpalloseuroja 1970-luvulta lähtien ja saavuttanut tähän mennessä (2004) 13 Suomen mestaruutta. 1990-luvun ja 2000-luvun johtavia jääpalloseuroja OLS:n ohella on ollut Tornion Palloveikot, joka on tällä vuosikymmenellä voittanut kolme mestaruutta.

Suomen itsenäistymisen myötä oli mahdollista aloittaa maajoukkuetoiminta. Suomen historiallinen joukkue koostui lähes kokonaan Viipurien Susien joukkueesta. Suomi kohtasi 23.2.1919 Ruotsin Helsingissä ja voitti maalein 4-1 6000 katsojan edessä. Yksi katsojista oli valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim. Suomen toinen maa-joukkuevastusta oli Viro, jota vastaan pelattiin kuusi kertaa vuosina 1923-34. Nykyään lyhyen ja intensiivisen kilpailukauden myötä maajoukkueet kohtaavat turnauksissa toisiaan: MM-kisoissa ja Venäjällä pelattavassa Russian Government Cupissa.

Palloliitto perustettiin vuonna 1907 ja liitto otti jalkapallon ohella jääpalloilun heti ohjelmaansa. Jääpalloseurat ja lajin edustajat suunnittelivat oman itsenäisen liiton perustamista jo 1950-luvulla, mutta äänestyksen jälkeen päätettiin jatkaa Suomen Palloliiton alaisuudessa. Suomen Jääpalloliitto perustettiin 18.3.1972.

Maamme ensimmäistä isoa tekojäärataa suunniteltiin aktiivisesti jo 1960-luvulla, mutta vasta 1077 ensimmäi-nen tekojäärata valmistui Helsingin Oulunkylään. Muut ratahankkeet käynnistyivät verkkaisasti ja tällä hetkellä (2004) isoja tekojääratoja on 11 kahdeksalla eri paikkakunnalla. Pääkaupungissa on kolme tekojäärataa: Ou-lunkylä, Kallio ja Käpylä. Muut tekojääradat sijaitsevat Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Seinäjoella, Turussa ja Varkaudessa.

Jääpalloilun MM-kisat on järjestetty Suomessa kuusi kertaa. Ensimmäiset MM-kisat Suomi järjesti Suomen Palloliito 50-vuotisjuhlien kunniaksi Helsingin Olympiastadionilla 1957. Suomi on ollut MM-kisojen järjestäjä-maa myös vuosina 1967, 1975, 1983, 1991 ja 2001.

Kansainvälisellä tasolla Suomi on saavuttanut MM-kisoissa ennen vuotta 2004 kuusi MM-hopeaa ja 15 MM-pronssia. Tänä vuonna (2004) Suomi järjesti Ruotsissa pelatuissa MM-kisoissa jymypaukun voittamalla MM-kultaa ensimmäisen kerran. Suomi kukisti ensimmäistä kertaa välierissä Venäjän ja loppuottelussa jatkoajalla Ruotsin maalein 5-4. Suomen sankarit olivat Ari Holopainen Venäjä otteluissa (7 maalia) ja finaalissa maali-vahti Timo Oksanen ja voittomaalin jatkoajalla tehnyt Sami Laakkonen. Ari Holopainen nousi MM-kisojen kaik-kien aikojen maalintekijätilaston kärkeen 61 maalillaan.

Suomalaisista huippupelaajista voidaan mainita 1940-luvulta Sakari ”Saku” Salo ja Erik ”Asken” Åberg, 1950-luvulta Kullervo Muurinen, Kauko Korpela, Tauno Timoska ja Alpo Aho. 1960-luvunhuippupelaajia olivat Pentti Jokinen, Pauli Heiskanen, Lars Näsman, Kalevi Pirkola, Esko Holopai-nen, Pauli Auvinen ja Urho Partanen. 1970- ja 1980-luvun huippupelaajia olivat Veikko Niemikorpi, Jarmo HaavistoMatti Alatalo, Timo okkonen, Timo Serenius, Leo Segerman, Esko Tammilehto ja Jukka Ohtonen. 1990-luvun huippupelaajia ovat olleet Ari Holopainen, Samuli Niskanen, Sami Laakkonen ja Pasi Inoranta.

Suomen maajoukkueen menestyksellisimmät valmentajat ovat olleet Reino ”Timpe” Arvola 1960-luvulla, Seppo Jolkkonen 1980- ja 1990-luvulla sekä Suomen maajoukkueen ensimmäisen kerran maailmanmestaruuteen johtanut Esko Tammilehto 2000-luvulla. Seurajoukkuetasolla kansainvälisesti hyvin menestynyt on Reijo Karppinen, joka johdatti OLS:n Maailman Cupin voittoon 1976 (Dex Cup) ja Eurooppa Cupin hopeasijalle 1977.

Etusivu >  Lajitieto >