{"id":1257,"date":"2026-01-15T12:17:51","date_gmt":"2026-01-15T10:17:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/?page_id=1257"},"modified":"2026-01-26T01:33:49","modified_gmt":"2026-01-25T23:33:49","slug":"kunniagalleria","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/","title":{"rendered":"Kunniagalleria"},"content":{"rendered":"<div id=\"wp_fb_like_button\" style=\"margin:5px 0;float:none;height:50px;\"><script src=\"http:\/\/connect.facebook.net\/en_US\/all.js#xfbml=1\"><\/script><fb:like href=\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/\" send=\"true\" layout=\"button_count\" width=\"400\" show_faces=\"false\" font=\"arial\" action=\"like\" colorscheme=\"light\"><\/fb:like><\/div><p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-1258\" src=\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/kunniagalleria.jpg\" alt=\"kunniagalleria\" width=\"650\" height=\"119\" srcset=\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/kunniagalleria.jpg 650w, https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/kunniagalleria-300x54.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 650px) 100vw, 650px\" \/><\/p>\n<p><em><strong>Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto haluaa osoittaa kunnioitusta j\u00e4\u00e4pallon pitkille perinteille Suomessa ja lajin parissa toimineille henkil\u00f6ille kutsumalla heit\u00e4 J\u00e4\u00e4pallon Kunniagalleriaan.<\/strong><\/em><\/p>\n<p><em>Ensimm\u00e4isell\u00e4 valintakierroksella Kunniagalleriaan kutsutaan 26 henkil\u00f6\u00e4. He edustavat useita eri vuosikymmeni\u00e4 ja paikkakuntia seuratoimijoina, valmentajina, tuomareina tai pelaajina. Kunniagalleriaa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n vuosittain.<\/em><\/p>\n<p><em>Valintaperusteet ovat:<\/em><\/p>\n<ol>\n<li><em>Pitk\u00e4 ja ansiokas pelaajaura, jonka p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 on kulunut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 vuotta.<\/em><\/li>\n<li><em>Pitk\u00e4aikainen ja merkitt\u00e4v\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6- ja urheilujohtajaura lajin piiriss\u00e4.<br \/><\/em><\/li>\n<li><em>Muu erityisen ansiokas ja merkitt\u00e4v\u00e4 toiminta j\u00e4\u00e4pallon hyv\u00e4ksi.<br \/><\/em><\/li>\n<li><em>Henkil\u00f6it\u00e4 valittaessa pyrit\u00e4\u00e4n ottamaan huomioon sek\u00e4 historialliset ett\u00e4 alueelliset n\u00e4k\u00f6kohdat.<\/em><\/li>\n<\/ol>\n<p><em>Kunniagallerian valintatoimikuntaan kuuluvat Pekka Anttinen ja Tuomas Hoppu. Toimikunnan puheenjohtaja on Veijo Janhunen.<\/em><\/p>\n<p><em>Ensimm\u00e4isess\u00e4 J\u00e4\u00e4pallon Kunniagalleriaan kutsuttujen listassa on useita palloilulajien lahjakkuuksia, jotka ovat edustaneet maatamme monissa eri lajeissa. Kutsutuista 12 on valittu vuoden j\u00e4\u00e4palloilijaksi ja nelj\u00e4 vuoden valmentajaksi. Kunniagalleriaan ei kutsuta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pelillisten ansioiden perusteella, vaan on haluttu huomioida my\u00f6s lajia eteenp\u00e4in viev\u00e4n ty\u00f6n merkitys. Valituista tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin omat Kunniagalleriataulut, jotka julkaistaan t\u00e4ll\u00e4 sivulle. Kunniagalleriaan kutsutaan vuosittain uusia henkil\u00f6it\u00e4.<br \/><\/em><\/p>\n<p><strong>1. BERNER Erik (1922-2011)<\/strong><\/p>\n<p>Erik \u201dNalle\u201d Berner on ensimm\u00e4inen ja itseoikeutettu valinta j\u00e4\u00e4pallon Kunniagallerian j\u00e4seneksi. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011 joukostamme poistunut \u201dNalle\u201d aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa 1940-luvulla Kulosaaren Vestan pelaajana. Vestan puheenjohtajaksi h\u00e4net valittiin 1947 ja siit\u00e4 alkoi my\u00f6s h\u00e4nen pitk\u00e4 ja ansiokas urheilujohtajauransa. Vaativampiin j\u00e4\u00e4pallon johtoteht\u00e4viin Erik Berner siirtyi 1967, kun h\u00e4net valittiin Palloliiton j\u00e4\u00e4pallojaoston varapuheenjohtajaksi. Jaoston puheenjohtajaksi h\u00e4net valittiin 1969 ja h\u00e4n toimi puheenjohtajana vuoteen 1972 saakka. Berner oli ratkaisevasti vaikuttamassa J\u00e4\u00e4palloliiton perustamiseen 1971\u201272. Lajin uusi itsen\u00e4inen liitto perustettiin 18.3.1972. Erik Berner oli itseoikeutettu ja yksimielinen valinta J\u00e4\u00e4palloliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Berner toimi liiton puheenjohtajana 1972\u201278 ja liiton kunniapuheenjohtajaksi h\u00e4net kutsuttiin 1992. H\u00e4n toimi my\u00f6s Kansainv\u00e4lisen J\u00e4\u00e4palloliiton varapuheenjohtajana ja hallituksen j\u00e4senen\u00e4 1969\u201282. Erik Berner oli avarakatseinen urheilujohtaja, joka nautti suurta arvostusta yli lajirajojen. Monica ja Erik Bernerill\u00e4 oli tapana 1970-luvulla kutsua kes\u00e4isin maajoukkuepelaajat ja liittohallituksen j\u00e4senet kes\u00e4paikkaansa Hiittisiin B\u00f6tes\u00f6n saarelle. Nuo tapahtumat olivat kaikkien j\u00e4\u00e4pallovieraiden mielest\u00e4 unohtumattomia.<\/p>\n<p><strong>2. AHO Alpo (1934-1983)<\/strong><\/p>\n<p>Alpo Aho aloitti aktiiviuransa OPS:n junioreissa 1950-luvun alussa ja saavutti nuorten mestaruuden seuran riveiss\u00e4 1952. Saman vuoden syksyll\u00e4 h\u00e4net nostettiin OPS:n edustusjoukkueeseen, joka voitti ensimm\u00e4isen Suomen mestaruuden 1953. Aho oli legendaarisen OPS:n A-siiven (S. Alatalo-Allinen-Aho) liukas ja maaliahne vasen laitahy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4. H\u00e4net valittiin samana vuonna 18-vuotiaana yhdess\u00e4 Veikko Allisen kanssa A-maajoukkueeseen Ruotsia vastaan. Suomi yll\u00e4tti Ruotsin Tukholmassa 3-0 ja A-siipi Allinen-Aho onnistui debyytiss\u00e4\u00e4n erinomaisesti. Aho saavutti OPS:ssa 6 mestaruutta, edusti Suomea 32 -ottelussa, joissa h\u00e4n viimeisteli 15 maalia ja saavutti MM-hopeaa 1957, 1963.<\/p>\n<p><strong>3. ARVOLA Reino (1924-2014)<\/strong><\/p>\n<p>Reino \u201dTimppe\u201d Arvola aloitti aktiiviuransa OPS:ssa 1930-luvun lopulla. OPS:n edustusjoukkueessa SM-sarjassa Arvola pelasi ensimm\u00e4isen kerran v\u00e4lirauhan aikana 1941. Arvola oli OPS:n joukkueen kapteenina 1953, kun OPS saavutti ensimm\u00e4isen Suomen mestaruuden 1953, H\u00e4n saavutti aktiiviurallaan my\u00f6s 6 SM-hopeaa ja kaksi pronssia. OPS:n valmentajaksi Arvola kutsuttiin 1956 ja seura saavutti h\u00e4nen kaudellaan viisi mestaruutta per\u00e4kk\u00e4in 1960\u201264. Lis\u00e4ksi OPS sai SM-hopeaa 1957\u201259. Maajoukkueen p\u00e4\u00e4valmentajaksi Arvola kutsuttiin 1965. Arvola toimi p\u00e4\u00e4valmentajana kuusi vuotta 1966\u201271. Maajoukkueen paras saavutus Arvolan valmentajakaudella oli MM-hopea 1967, jolloin Neuvostoliitto, Suomi ja Ruotsi p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t tasapisteisiin. Suomi selviytyi MM-turnauksesta ilman tappioita ja joukkue on kutsunut saavutusta my\u00f6hemmin termill\u00e4 \u201dh\u00e4vi\u00f6tt\u00e4 hopealle.\u201d Arvola loi maajoukkueelle koko joukkueen puolustamiseen perustuvan pelitavan. Suomi pystyi n\u00e4in parhaimmillaan horjuttamaan moninkertaisen maailmanmestarin Neuvostoliiton nopeutta ja vauhtipeli\u00e4.<\/p>\n<p><strong>4. EKLUND Juha (s. 1943)<\/strong><\/p>\n<p>Juha \u201dJussi\u201d Eklund nousi Veitsiluodon Vastuksen edustusjoukkueeseen 1961 ja samalla kaudella h\u00e4net valittiin ensimm\u00e4iseen Ruotsia vastaan pelattuun nuorten maaotteluun. Eklund pelasi Vastuksen joukkueessa SM-sarjassa 1961\u201275 ja saavutti 4 mestaruutta 1969, 1972, 1973,1974. Vuoden pelaajaksi h\u00e4net valittiin 1973. H\u00e4n edusti Suomea 59 A-maaottelussa 1966\u201275 ja saavutti MM-hopeaa 1967. Eklund toimi nuorten maajoukkueen valmentajana 1979\u201280 ja SJPL:n liittohallituksen j\u00e4senen\u00e4 1997\u20122008.<\/p>\n<p><strong>5. HAAVISTO Jarmo (s. 1949)<\/strong><\/p>\n<p>Jarmo \u201dJallu Haavisto aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa HPS:ssa ja siirtyi 16-vuotiaana HIFK:n edustusjoukkueeseen 1965. Ketter\u00e4 ja terrierim\u00e4inen Haavisto pelasi puolustajana IFK:ssa 418 SM-sarjaottelua (1966\u201292). Vuoden pelaajaksi h\u00e4net valittiin 1974 ja 1985. Maajoukkueeseen Haavisto valittiin ensimm\u00e4isen kerran 1972 ja h\u00e4n edusti Suomea 115 A-maaottelussa (1972\u201289) sek\u00e4 8 MM-kisoissa. Haavisto saavutti MM-hopeaa 1989 ja h\u00e4net valittiin MM-kisojen All Stars-pelaajaksi 1985 ja 1989.<\/p>\n<p><strong>6. HELTOLA Esko (s. 1938)<\/strong><\/p>\n<p>Esko \u201dLile\u201d Heltola aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa koulupoikana Kouvolassa KUP:n joukkueessa. H\u00e4n pelasi seuran edustusjoukkueessa SM-sarjassa ensi kerran kaudella 1958\u201259. Heltola siirtyi syksyll\u00e4 1962 HIFK:hon, jossa h\u00e4n pelasi my\u00f6s j\u00e4\u00e4kiekkoa ja jalkapalloa. Heltola valittiin maajoukkueeseen ensimm\u00e4isen kerran 1965 ja maajoukkueessa h\u00e4n pelasi 50 A-ottelua (1965\u201273). SM-tasolla Heltola pelasi LaPa:ssa ja Veiter\u00e4ss\u00e4 kauteen 1977\u201278 saakka. Heltola toimi LaPan pelaajavalmentajana 1972\u201276 ja Veiter\u00e4n valmentajana 1977\u201281. Heltolan valmentama Veiter\u00e4 saavutti 1980 Suomen mestaruuden. Maajoukkueen valmentajana Heltola toimi 1974\u201276. H\u00e4net on valittu vuoden valmentajaksi 1976 ja 1980. Heltola on edustanut maatamme my\u00f6s jalkapallossa.<\/p>\n<p><strong>7. HOLOPAINEN Esko (1943-1997)<\/strong><\/p>\n<p>Esko \u201dEsa\u201d Holopainen aloitti aktiiviuransa WP35:ssa 1960-luvun alussa. Seuran edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin 1962. Holopainen saavutti WP:ss\u00e4 4 Suomen mestaruutta 1965-67 ja 1971. Maajoukkueeseen Holopainen valittiin ensi kerran 1965 ja h\u00e4n edusti Suomea 98 maaottelussa (1965-80). Holopainen pelasi 7 MM-kisat ja saavutti MM-hopeaa 1967.<\/p>\n<p><strong>8. JOKINEN Pentti (1931-2018)<\/strong><\/p>\n<p>Pentti \u201dPepe\u201d Jokinen aloitti aktiiviuransa KUV:n junioreissa 1940-luvun lopulla. H\u00e4n saavutti nuorten mestaruuden KUV:ssa 1948 ja nostettiin samana vuonna seuran edustusjoukkueeseen. KUV:ssa Jokinen saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1958\u201259. Jokinen muutti Varkauteen ja siirtyi WP35:n riveihin syksyll\u00e4 1959. H\u00e4n pelasi WP:ss\u00e4 10 kautta (1960\u201269) ja saavutti siell\u00e4 4 Suomen mestaruutta. Vuoden pelaajaksi Jokinen valittiin 1956 ja 1959. Maajoukkueeseen Jokinen valittiin ensimm\u00e4isen kerran 1954 ja h\u00e4n pelasi maajoukkueessa 49 A-maaottelua (1954\u201269). MM-kisoissa Jokinen edusti Suomea 6 kertaa ja saavutti MM-hopeaa 1957, 1963 ja 1967. Jokinen oli maajoukkueen p\u00e4\u00e4valmentajana 1971\u201273.<\/p>\n<p><strong>9. JOLKKONEN Seppo (s. 1946)<\/strong><\/p>\n<p>Seppo \u201dJose\u201d Jolkkonen aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa Veitsiluodon Vastuksessa ja pelasi seuran edustusjoukkueessa jo 15-vuotiaana. Jolkkonen pelasi SM-sarjassa 21 kautta (1961-81) ja saavutti 7 Suomen mestaruutta 1969-77(Vastuksessa 4 ja OLS:ssa 3) Maajoukkueeseen Jolkkonen valittiin ensi kerran 1966 ja h\u00e4n pelasi urallaan 56 A-maaottelua. MM-kisoissa Jolkkonen oli mukana 6 kertaa (1967-78) ja saavutti MM-hopeaa 1967. Maajoukkueen p\u00e4\u00e4valmentajana Jolkkonen toimi 1983-89 ja 1993-95. Suomi saavutti h\u00e4nen kaudellaan MM-hopeaa 1987 ja 1989. Vuoden valmentajaksi Jolkkonen valittiin 1984, 1987 ja 1989.<\/p>\n<p><strong>10. KARPPINEN Reijo (1939-2008)<\/strong><\/p>\n<p>Reijo \u201dRekke\u201d Karppinen aloitti j\u00e4\u00e4pallon OLS:n junioreissa 1950-luvulla. OLS:n edustusjoukkueen valmentajaksi h\u00e4net valittiin 1966 ja h\u00e4n toimi OLS:n luotsina 24 kautta (1966\u201289). Karppinen on maamme menestynein seuravalmentaja ja h\u00e4nen aikanaan OLS saavutti per\u00e4ti 8 mestaruutta. Kansainv\u00e4lisell\u00e4 kentill\u00e4 h\u00e4n johdatti OLS:n Dex Cupin voittoon 1976 ja Eurooppa Cupin hopealle 1986. Vuoden valmentajaksi Karppinen valittiin viidesti 1973, 1975, 1977, 1982 ja 1983. Suomen maajoukkueen p\u00e4\u00e4valmentajana ja managerina Karppinen toimi 1976\u201278.<\/p>\n<p><strong>11. KETTUNEN Pekka (1933-2006)<\/strong><\/p>\n<p>Pekka Kettunen aloitti aktiiviuransa WP35:n junioreissa 1940-luvun lopulla. Seuran edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin 18-vuotiaana 1952. Kettunen pelasi SM-sarjassa 16 kautta (1952\u201267) ja saavutti 5 Suomen mestaruutta. Maajoukkueeseen h\u00e4net valittiin ensi kerran 1957. Kettunen pelasi kansainv\u00e4lisell\u00e4 urallaan 43 A-maaottelua (1957\u201267) ja saavutti MM-hopeaa 1957, 1963 ja 1967.<\/p>\n<p><strong>12. KORPELA Kauko<\/strong> <strong>(1931-2022)<\/strong><\/p>\n<p>Kauko \u201dKake\u201d Korpela aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa KUV:n junioreissa 1940-luvun lopulla. H\u00e4n saavutti KUV:ssa nuorten mestaruuden 1948 ja pelasi samana vuonna jo miesten joukkueessa. Korpela pelasi SM-sarjassa 1951\u201268 ja saavutti Suomen mestaruuden 1958. Vuoden pelaajaksi Korpela valittiin 1952. Maajoukkueeseen Korpela valittiin ensimm\u00e4isen kerran 1951. Erikoisuutena voidaan mainita, ett\u00e4 Korpela pelasi samana vuonna my\u00f6s jalkapallomaajoukkueessa. Korpela pelasi 44 A-maaottelua saavuttaen MM-hopeaa 1957 ja 1963. Korpela oli monipuolinen urheilija, sill\u00e4 h\u00e4n menestyi my\u00f6s yleisurheilussa.<\/p>\n<p><strong>13. NIEMIKORPI Veikko (s. 1948)<\/strong><\/p>\n<p>Veikko \u201dVetsa\u201d Niemikorpi aloitti aktiiviuransa Oulussa OPS:n junioreissa. OPS:n edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin 1966 ja h\u00e4n pelasi SM-sarjassa 25 kautta (1966\u201290) ja saavutti 3 Suomen mestaruutta 1978, 1987, 1988. Niemikorpi on SM-sarjan kaikkien aikojen maalitykki 692 maalillaan. H\u00e4net on valittu vuoden pelaajaksi 1978. Maajoukkueeseen Niemikorpi valittiin ensi kerran 1967. H\u00e4n on pelannut 106 A-maaottelua ja tehnyt niiss\u00e4 63 maalia. MM-kisoissa Niemikorpi on edustanut Suomea 8 kertaa (1969\u201283).<\/p>\n<p><strong>14. N\u00c4RV\u00c4NEN Arvo (1905-1982)<\/strong><\/p>\n<p>Arvo \u201dAti\u201d N\u00e4rv\u00e4nen on Viipurin Susien legendaarisimpia pelaajia. H\u00e4n aloitti uransa Susien nuorten joukkueessa 17-vuotiaana ja Jussi Pellin puolustajapariksi h\u00e4net nostettiin 19-vuotiaana. N\u00e4rv\u00e4nen pelasi SM-sarjassa 19 kautta (1923\u201241) ja saavutti 7 Suomen mestaruutta. Maajoukkueessa N\u00e4rv\u00e4nen pelasi 14 A-ottelua (1926\u201234) ja valittiin usein joukkueen kapteeniksi. \u201dViipurin keisariksi\u201d kutsuttu N\u00e4rv\u00e4nen oli my\u00f6s tunnettu jalkapalloilija. H\u00e4n edusti Suomea 42 A-maaottelussa.<\/p>\n<p><strong>15. PIRKOLA Kalevi (1941-1971)<\/strong><\/p>\n<p>Kalevi \u201dMuku\u201d Pirkola aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa Oulussa 1950-luvun alussa. Pirkola edusti ensin Oulussa OTP:t\u00e4 ja pelasi SM-sarjassa kolme kautta (1960-63). H\u00e4net palkittiin 1963 SM-sarjan parhaana maalintekij\u00e4n\u00e4 (18 maalia). Syksyll\u00e4 1963 h\u00e4n muutti Helsinkiin ja siirtyi HIFK:n riveihin. HIFK:ssa h\u00e4n pelasi 8 kautta (1963\u201271). SM-sarjassa Pirkola pelasi 117 ottelua ja teki niiss\u00e4 134 maalia. Maajoukkueeseen Pirkola valittiin ensimm\u00e4isen kerran 1963 ja h\u00e4n edusti Suomea 52 A-maaottelussa ja teki niiss\u00e4 31 maalia. MM-kisoissa Pirkola edusti maatamme viidesti (1963\u201271) ja saavutti MM-hopeaa 1963 ja 1967. MM-kisojen parhaana maalintekij\u00e4n\u00e4 Pirkola palkittiin 1971 ja h\u00e4net valittiin my\u00f6s kisojen All Stars-t\u00e4hdist\u00f6\u00f6n. Vuoden pelaajaksi Pirkola valittiin 1971. Pirkolan el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi traagisesti 29.12.1971. H\u00e4n t\u00f6rm\u00e4si ennen ottelun alkua Velodromin harjoituskent\u00e4ll\u00e4 yhteen seuratoverinsa kanssa ja menehtyi sairaalassa kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p><strong>16. R\u00c4S\u00c4NEN Martti (s. 1922)<\/strong><\/p>\n<p>Martti R\u00e4s\u00e4nen on Mikkelin Mr. j\u00e4\u00e4pallo ja todellinen \u201dgrand old man\u201d. H\u00e4n ollut 1960-luvulta l\u00e4htien mikkelil\u00e4isen j\u00e4\u00e4pallon aktiivinen toimija ja tukija. R\u00e4s\u00e4nen toimi 1970-luvulla useita vuosia MP:n j\u00e4\u00e4pallojaoston puheenjohtajana. H\u00e4n oli syksyll\u00e4 1977 ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, ett\u00e4 MP:n lopetettua j\u00e4\u00e4pallon seurat sopivat, ett\u00e4 Kamppareille siirtyy MP:n sarjapaikka, pelaajat ja varusteet. R\u00e4s\u00e4nen oli aloitteen tekij\u00e4n\u00e4 my\u00f6s 1973, kun j\u00e4\u00e4pallon III divisioona k\u00e4ynnistettiin Mikkeliss\u00e4. Martti R\u00e4s\u00e4nen on toiminut aktiivisesti my\u00f6s Palloliitossa ja J\u00e4\u00e4palloliitossa. H\u00e4n toimi SPL:n j\u00e4\u00e4pallojaoston j\u00e4senen\u00e4 1969\u201272 ja SJPL:n varapuheenjohtajana 1972\u201278.<\/p>\n<p><strong>17. RUUTTU Kalevi (1923-2018)<\/strong><\/p>\n<p>Kalevi \u201dKale\u201d Ruuttu pelasi j\u00e4\u00e4palloa HIFK:ssa SM-sarjassa 1953-64. Erotuomariteht\u00e4v\u00e4t h\u00e4n aloitti 60-luvulla parinaan aluksi turkulainen Reino \u201dReka\u201d Koskinen. Koskisen j\u00e4lkeen Ruutun parina toimi nuorempi veli Teuvo \u201dTeukka\u201d Ruuttu. Kalevi Ruuttu on tuominnut yli 100 SM-sarjaottelua ja toiminut erotuomarina my\u00f6s 3 MM-kisoissa (1969-73). Ruuttu on toiminut 1990-luvulla vuosikausia my\u00f6s Kansainv\u00e4lisen J\u00e4\u00e4palloliiton erotuomarivaliokunnan j\u00e4senen\u00e4. H\u00e4n on toiminut my\u00f6s SJPL:n liittohallituksen j\u00e4senen\u00e4 1992\u201295 sek\u00e4 1990-luvulla useita vuosia J\u00e4\u00e4pallon Tuen hallituksen j\u00e4senen\u00e4. Mainittakoon, ett\u00e4 Kalevi Ruutun is\u00e4 Lauri Ruuttu (1911\u20121981) oli Viipurin Susien pelaaja 1930-luvulla.<\/p>\n<p><strong>18. SALO Sakari (1919-2011)<\/strong><\/p>\n<p>Sakari \u201dSaku\u201d Salo aloitti aktiiviuransa Viipurin Palloseuran nuorten joukkueessa. H\u00e4net nostettiin seuran edustusjoukkueeseen 17-vuotiaana 1937. Salo pelasi SM-sarjassa ViPS:n, Hukkien ja Susien joukkueessa 15 kautta (1937\u201252) ja teki 73 ottelussa 64 maalia. Maajoukkueeseen Ruotsia vastaan Salo valittiin ensimm\u00e4isen kerran 1938. Maaottelu pelattiin Viipurissa ja Salo oli ottelussa Suomen parhaita pelaajia. Salo edusti Suomea 21 maaottelussa ja viimeisteli niiss\u00e4 18 maalia. H\u00e4net valittiin vuoden pelaajaksi nelj\u00e4sti: 1947\u201249 ja 1951. Salo edusti Suomea 1952 Oslon talviolympialaisten n\u00e4yt\u00f6sotteluissa. H\u00e4n toimi aktiiviuransa j\u00e4lkeen maajoukkueen p\u00e4\u00e4valmentajana 1955-61. Suomi saavutti MM-hopeaa Helsingiss\u00e4 1957. Sakari Salo oli 1940-50-luvulla my\u00f6s taitava tennispelaaja ja h\u00e4net valittiin useana vuonna lajin parhaaksi.<\/p>\n<p><strong>19. SEGERMAN Leo (s. 1956)<\/strong><\/p>\n<p>Leo \u201dLeksa\u201d Segerman (s. 1956) aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa LaPa:n junioreissa 1960-luvun lopulla. Seuran edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin 16-vuotiaana 1972. Pelattuaan LaPa:ssa kolme vuotta SM-sarjassa h\u00e4n siirtyi kolmeksi kaudeksi Porvoon Akilleksen joukkueeseen. Takaisin Lappeenrantaan ja Veiter\u00e4n joukkueeseen h\u00e4n palasi 1978. Veiter\u00e4 saavutti mestaruuden 1980 ja Segerman siirtyi kauden j\u00e4lkeen Ruotsiin Vetlanda BK:n joukkueeseen. Ruotsissa Segerman pelasi my\u00f6s kaksi kautta IFK Kung\u00e4lvin joukkueessa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 Segerman palasi takaisin Veiter\u00e4n miehist\u00f6\u00f6n. Segerman pelasi urallaan 192 SM-sarjaottelua ja teki niiss\u00e4 269 maalia. Segerman on edustanut Suomea 84 maaottelussa ja viimeistellut niiss\u00e4 52 maalia. Segerman valittiin vuoden pelaajaksi 1980. Segerman on toiminut J\u00e4\u00e4palloliiton liittohallituksen j\u00e4senen\u00e4 1992\u201294 ja 2004\u20122011. H\u00e4n on toiminut my\u00f6s FIB:n Teknisen valiokunnan j\u00e4senen\u00e4 2004\u20122010 sek\u00e4 FIB:n Executive Committeen j\u00e4senen\u00e4 vuodesta 2007 l\u00e4htien.<\/p>\n<p><strong>20. SERENIUS Timo (1955-2021)<\/strong><\/p>\n<p>Timo \u201dSerba\u201d Serenius (s. 1955) aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa LaPa:n junioreissa 9-vuotiaana. Seuran edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin 16-vuotiaana. Siirrytty\u00e4\u00e4n Veiter\u00e4n riveihin h\u00e4n oli voittamassa seuralle mestaruutta 1980. Mestaruuden j\u00e4lkeen Serenius siirtyi Vetlanda BK:n miehist\u00f6\u00f6n ja oli voittamassa ensimm\u00e4isen\u00e4 suomalaisena Ruotsin mestaruutta 1986. Dagens Nyheter arvosti Sereniuksen finaalin parhaaksi keskikentt\u00e4pelaajaksi. Miesten maajoukkueeseen Serenius valittiin ensimm\u00e4isen kerran 1976 ja h\u00e4n edusti Suomea 1976\u201289 110 A-maaottelussa. MM-kisoissa Serenius oli mukana seitsem\u00e4n kertaa (1977-89). Kisojen parhaaksi keskikentt\u00e4pelaajaksi h\u00e4net valittiin Ruotsissa 1987. Vuoden pelaajaksi h\u00e4net valittiin 1982.<\/p>\n<p><strong>21. SUVES Risto (s. 1947)<\/strong><\/p>\n<p>Risto Suveksen nuoruuden harrastukset 1960-luvulla Kokkolassa olivat talvisin j\u00e4\u00e4kiekko ja kes\u00e4isin jalkapallo. J\u00e4\u00e4kiekkoa Suves pelasi Hermeksess\u00e4 ja jalkapalloa GBK:ssa. Porissa Suveksen houkutteli j\u00e4\u00e4pallon pariin tunnettu j\u00e4\u00e4kiekkoerotuomari Pertti Juhola, joka pelasi itse Naruker\u00e4ss\u00e4. Suves pelasi Naruker\u00e4n joukkueessa I divisioonassa ja h\u00e4net valittiin seuran puheenjohtajaksi 1981. Suveksella oli varsin keskeinen rooli, kun Poriin ryhdyttiin puuhaamaan isoa tekoj\u00e4\u00e4rataa, joka valmistui syksyll\u00e4 1985. Porilainen kansanedustaja Mikko Elo on kertonut, kuinka Suves oli kerran h\u00e4nt\u00e4 perjantaina lentokent\u00e4ll\u00e4 vastassa lobatakseen tukea tekoj\u00e4\u00e4radalle. Elo oli siihen aikaan merkitt\u00e4v\u00e4 kunnallispoliittinen vaikuttaja Porissa. Suves toimi Naruker\u00e4n puheenjohtajana 1981-86. J\u00e4\u00e4palloliiton liittohallituksen j\u00e4senen\u00e4 Suves toimi 1983\u201286 ja liiton puheenjohtajana 1996\u201298. Suves on toiminut maajoukkueen joukkueen johtajana ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 useissa MM-kisoissa. Suveksen kolme lasta Miska, Juri ja Patrik ovat kaikki pelanneet j\u00e4\u00e4palloa p\u00e4\u00e4sarjatasolla.<\/p>\n<p><strong>22. TAMMILEHTO Esko (s. 1958)<\/strong><\/p>\n<p>Esko \u201dElli\u201d Tammilehto aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa 1960-luvulla Kemiss\u00e4 Veitsiluodon Vastuksen junioreissa. Edustujoukkueeseen h\u00e4net nostettiin 17-vuotiaana 1975. Miesten A-maajoukkueeseen Tammilehto valittiin ensi kerran 19-vuotiaana 1977. H\u00e4n edusti maatamme 121 A-maaottelussa. Suomen mestaruuden Tammilehto saavutti Botniassa viimeisell\u00e4 aktiivikaudellaan 1991\u201292. Heti seuraavalla kaudella h\u00e4n siirtyi WP35:n p\u00e4\u00e4valmentajaksi ja joukkue voitti kaksi mestaruutta 1992\u201294. Maajoukkueen p\u00e4\u00e4valmentajana Tammilehto toimi 1999\u20122004 ja h\u00e4nen uransa valmentajana huipentui Suomen ensimm\u00e4iseen ja t\u00e4h\u00e4n saakka ainoaan maailmanmestaruuteen 2004 V\u00e4ster\u00e5sissa, Ruotsissa. Tammilehto valittiin vuoden pelaajaksi 1986 sek\u00e4 vuoden valmentajaksi 1993, 1994, 2002 ja 2004. J\u00e4\u00e4palloliitto kutsui h\u00e4net liiton ainaisj\u00e4seneksi 1992.<\/p>\n<p><strong>23. TEERIJOKI (s. Heikura) Hanna (s. 1963)<\/strong><\/p>\n<p>Hanna Teerijoki aloitti j\u00e4\u00e4pallon Veitsiluodon Vastuksen poikajoukkueissa. \u201dHurja-Hannaksi\u201d ristitty tytt\u00f6 oli jo nuorena lahjakas ja taitava pelaaja. H\u00e4n saavutti Vastuksen joukkueessa E-nuorten Suomen mestaruuden poikien joukkueessa 1974. Vastuksen naisten joukkueessa Hanna Heikura saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1979\u201280. Kemist\u00e4 Heikura muutti Helsinkiin ja saavutti HIFK:n joukkueessa kaksi naisten mestaruutta 1985\u201287. Kauden j\u00e4lkeen Teerijoki muutti Ruotsiin Tukholman AIK:hon ja tuloksena oli Ruotsin mestaruus 1988 ja Hanna oli sarjan paras maalintekij\u00e4 50 osumallaan. Ruotsista Teerijoki muutti Norjaan ja saavutti kaksi kaukalopallon Norjan mestaruutta Hassle-L\u00f6renin joukkueessa. Teerijoki palasi takaisin Ruotsiin ja saavutti kaksi mestaruutta V\u00e4sterstrand AIK:n joukkueessa. Teerijoki oli j\u00e4lleen kaudella 1990\u201291 runkosarjan paras maalintekij\u00e4. Teerijoki palasi Suomeen ja toimi HIFK:n miesten joukkueen valmentajana bandyliigassa kaudella 1993\u201294. Teerijoki on pelannut 24 maaottelua ja vuoden pelaajaksi h\u00e4net on valittu 11 kertaa 1979\u201288 ja 1990. Teerijoki on ollut maaottelupelaaja my\u00f6s kaukalopallossa, jalkapallossa ja j\u00e4\u00e4kiekossa.<\/p>\n<p><strong>24. TIMOSKA Tauno (1932-2022)<\/strong><\/p>\n<p>Tauno \u201dTimo\u201d Timoska\u00a0 aloitti aktiiviuransa Helsingin K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 KUV:n joukkueessa. H\u00e4n saavutti KUV:n joukkueessa kaksi nuorten mestaruutta 1948 ja 1950. Miesten joukkueeseen h\u00e4net nostettiin 1949. SM-sarjassa Timoska pelasi 1951\u201269 152 ottelua ja teki niiss\u00e4 198 maalia. H\u00e4n saavutti KUV:ssa kaksi Suomen mestaruutta 1958\u201259 ja oli sarjan paras maalintekij\u00e4 1951, 1955, 1956, 1960 ja 1961.Timoska pelasi 35 A-maaottelua ja teki 33 maalia. Timoska pelasi MM-kisoissa 1957 ja 1961. H\u00e4n teki MM-kisoissa 1957 Helsingin Olympiastadionilla MM-historian ensimm\u00e4isen maalin (Suomi\u2012Ruotsi 4\u20123). Suomi sai kisoissa MM-hopeaa ja Timoska viimeisteli 4 maalia. Vuoden pelaajaksi Timoska valittiin 1958.<\/p>\n<p><strong>25. VARTIAINEN Pekka (s. 1950)<\/strong><\/p>\n<p>Pekka \u201dVarre\u201d Vartiainen aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa OLS:n junioreissa 60-luvun alussa. Seuan edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin 18-vuotiaana 1968. Samana vuonna h\u00e4n pelasi ensimm\u00e4iset poikien maaottelunsa. A-maajoukkueeseen h\u00e4net valittiin ensimm\u00e4isen kerran 1969. Vartiainen siirtyi OLS:sta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1977 Porvoon Akilleksen miehist\u00f6\u00f6n. H\u00e4n saavutti OLS:ssa ja Akilleksessa yhteens\u00e4 6 mestaruutta. Vartiainen pelasi SM-sarjassa 1968\u201291 330 ottelua ja teki niiss\u00e4 439 maalia. Vuoden pelaajaksi h\u00e4net valittiin 1976 ja 1979. Vartiainen edusti Suomea 100 A-maaottelussa ja teki niiss\u00e4 27 maalia. H\u00e4n pelasi MM-kisoissa 7 kertaa 1973\u201285. J\u00e4\u00e4palloliiton ainaisj\u00e4seneksi Vartiainen kutsuttiin 1992.<\/p>\n<p><strong>26. \u00c5BERG Erik (1920-2006)<\/strong><\/p>\n<p>Erik \u201dAsken\u201d \u00c5berg aloitti aktiiviuransa 1930-luvulla HIFK:n riveiss\u00e4. Seuran edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin jo 15-vuotiaana. Maajoukkueeseen \u00c5berg valittiin ensimm\u00e4isen kerran Ruotsia vastaan 1938 ja h\u00e4n oli heti joukkueen parhaita pelaajia yhdess\u00e4 Sakari Salon kanssa. \u00c5berg pelasi SM-sarjassa 1935\u201252 ja saavutti 5 Suomen mestaruutta. H\u00e4n oli SM-sarjan paras maalintekij\u00e4 1941, 1943, 1944, 1945, 1947. \u00c5berg pelasi maajoukkueessa 1938\u201252 17 A-maaottelua ja viimeisteli 8 maalia. H\u00e4n oli Suomen joukkueessa Oslon talviolympiakisojen n\u00e4yt\u00f6sturnauksessa 1952. Aktiiviuransa hienoimpana tapahtumana \u00c5berg on muistellut talvisodan aikana 11. helmikuuta 1940 Tukholmassa pelattua Ruotsi-maaottelua. Maaottelun tulot luovutettiin Suomen Punaiselle Ristille. Maaottelun erikoisuuksiin kuului se, ett\u00e4 kaikki pelaajat, erotuomarit ja toimihenkil\u00f6t Maksoivat lipun. Maaottelun puoliajalla suomalainen n\u00e4yttelij\u00e4 Ella Eronen lausui Maamme-laulun suomeksi ja ruotsiksi.<\/p>\n<p><b>J\u00c4\u00c4PALLON \u00a0KUNNIAGALLERIAN\u00a0 J\u00c4SENET 2013-14<br \/><\/b><\/p>\n<p><b>27. AALTO Kalervo<\/b> (<strong>1923-2018) OULU<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Oulun Palloseura<\/p>\n<p>\u201dKalle\u201d Aalto on tehnyt yli 60 vuotta aktiivisesti ja pyyteett\u00f6m\u00e4sti ty\u00f6t\u00e4 Oulun Palloseuran j\u00e4\u00e4pallon hyv\u00e4ksi \u201dei rahasta, vaan rakkaudesta\u201d niin kuin h\u00e4n itse on kertonut.<\/p>\n<p>H\u00e4n toimi ensin seuran juniorijoukkueiden valmentajana 1960\u201380-luvuilla. Sen j\u00e4lkeen Aalto jatkoi seuran edustusjoukkueessa vuosina 1980\u20132010 eli toiset 30 vuotta joukkueenjohtajana, huoltajana, bussinkuljettajana ym. Kalle on ollut OPS:n j\u00e4\u00e4pallon todellinen monitoimimies, joka on vastannut vuosikymmeni\u00e4 mm. Palloseuran varusteiden hankinnoista sek\u00e4 niiden kunnostamisesta ja varastoimisesta. Suomen J\u00e4\u00e4palloliiton nuorten maajoukkueiden huoltajana Aalto on toiminut 1970\u201390-luvulla, mm. vuonna 1979, jolloin Suomi saavutti Helsingiss\u00e4 17-vuotiaiden poikien maailmanmestaruuden. Se oli ensimm\u00e4inen suomalaisten palloilujoukkueiden maailmanmestaruus. Suomen J\u00e4\u00e4palloliito on kutsunut Kalervo Aallon liiton kunniaj\u00e4seneksi sek\u00e4 my\u00f6nt\u00e4nyt h\u00e4nelle liiton kultaisen plaketin. Oulun Palloseura on kutsunut Aallon seuran kunniaj\u00e4seneksi 2011.<\/p>\n<p><b>\u00a028. ALATALO Matti<\/b> <strong>(s. 1950) OULU<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Oulun Luistinseura, pelipaikka: hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4<\/p>\n<p>Matti \u201dAllu\u201d Alatalo on toisen polven j\u00e4\u00e4palloilija, sill\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Kalevi \u201dKaaleppi\u201d Alatalo (1927\u20131997) oli Oulun Luistinseuran runkopelaajia 1940- ja 50-luvulla. Matti Alatalo aloitti j\u00e4\u00e4pallon OLS:n junioreissa 1960-luvulla. Seuran edustusmiehist\u00f6\u00f6n h\u00e4net nostettiin 18-vuotiaana 1968. Maajoukkueeseen Alatalo nousi ensi kerran jo 19-vuotiaana 1969.<\/p>\n<p>H\u00e4n on pelannut 20 kautta SM-sarjassa ja tehnyt urallaan 496 maalia. Alatalo on saavuttanut OLS:ssa 9 Suomen mestaruutta, 4 hopeaa ja 2 pronssia. H\u00e4n on pelannut 65 A-maaottelua ja tehnyt niiss\u00e4 25 maalia. MM-kisoissa Alatalo on edustanut Suomea kuusi kertaa vuosina 1971\u201383 ja h\u00e4n on saavuttanut 6 MM-pronssia. Vuoden pelaajaksi Alatalo on valittu 1977 ja 1983. Matti Alatalo on monipuolinen palloilija, sill\u00e4 h\u00e4n on pelannut menestyksellisesti my\u00f6s j\u00e4\u00e4kiekkoa ja jalkapalloa. Alatalon poika Jarno Alatalo (s. 1974) on my\u00f6s tehnyt pitk\u00e4n aktiiviuran OLS:ssa, Ruotsissa ja Norjassa.<\/p>\n<p><b>29. ANTTINEN Pekka<\/b> <strong>(s. 1941) HELSINKI<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Botnia 69<\/p>\n<p>Pekka Anttinen sai kipin\u00e4n j\u00e4\u00e4palloon jo pikkupoikana Oulussa. Samassa talossa asui useita silloisia huippupelaajia ja koulussakin laji tuli tutuksi. Opiskelu toi Anttisen Helsinkiin vuonna 1963, jolloin h\u00e4net pyydettiin Pohjalaisen osakunnan maalivahdiksi. PPO:n joukkueessa Anttinen voitti akateemisen mestaruuden vuonna 1966. Vuonna 1969 h\u00e4n oli perustamassa pohjalaisen osakunnan pelaajien kanssa Botnia-69:\u00e4\u00e4, jonka pitk\u00e4aikaisena puheenjohtajana h\u00e4n on tehnyt suuren ty\u00f6n helsinkil\u00e4isen ja suomalaisen j\u00e4\u00e4pallon hyv\u00e4ksi. Anttinen oli perustamassa Suomen J\u00e4\u00e4palloliittoa vuonna 1972 ja toimi sen ensimm\u00e4isen\u00e4 toiminnanjohtajana. J\u00e4\u00e4palloliitossa h\u00e4n on ollut monissa luottamusteht\u00e4viss\u00e4 ja kirjoittanut useita j\u00e4\u00e4pallohistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja.<\/p>\n<p><b>\u00a030. HAKALA Olavi<\/b> <strong>(1928-2020) MUURAME<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Jyv\u00e4skyl\u00e4nseudun Palloseura<\/p>\n<p>Olavi \u201dOlli\u201d Hakala oli aloitteen tekij\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4nseudun Palloseuran perustamisessa sek\u00e4 seuran ensimm\u00e4inen puheenjohtaja. JPS:n perustamisen taustalla oli ensin l\u00e4hinn\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n alueen jalkapallon nappulatoiminta erityisesti Kyp\u00e4r\u00e4m\u00e4en alueella. J\u00e4\u00e4pallo tuli JPS:n toimintaan pari vuotta my\u00f6hemmin. Olli Hakalan apuna seuratoiminnassa oli varsinkin alkuvuosina aktiivisesti mukana h\u00e4nen vaimonsa Hilkka Hakala, joka toimi mm. j\u00e4\u00e4pallojoukkueiden huoltajana, Olli Hakala oli JPS:ssa koko seuratoiminnan varsinainen moottori, innostaja ja monien juniorijoukkueiden valmentaja. H\u00e4n toimi seuran puheenjohtajana 18 vuotta: vuosina 1962\u20131978. Hakala on toiminut my\u00f6s Suomen J\u00e4\u00e4palloliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajana 1981\u20131990 sek\u00e4 J\u00e4\u00e4palloliiton hallituksen j\u00e4senen\u00e4 1982-1985 sek\u00e4 1980-luvulla useita kertoja nuorten maajoukkueiden joukkueenjohtajana. H\u00e4net on kutsuttu Jyv\u00e4skyl\u00e4nseudun Palloseuran kunniapuheenjohtajaksi 1986.<\/p>\n<p><b>31. HEISKANEN, Pauli<\/b> <strong>(1934-2025) OULU<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Oulun Palloseura, pelipaikka: puolustaja ja keskustuki<\/p>\n<p>Pauli Heiskanen aloitti j\u00e4\u00e4pallon OPS:n junioreissa ja saavutti kaksi A-nuorten mestaruutta 1951-52. Seuran edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin syksyll\u00e4 1951. Heiskanen pelasi SM-sarjassa 12 kautta 1952-63, mutta joutui lopettamaan aktiiviuransa polvivamman vuoksi. H\u00e4n saavutti OPS:ssa 6 Suomen mestaruutta, 5 hopeaa ja yhden pronssin.<\/p>\n<p>Heiskanen kutsuttiin jo 17-vuotiaana 1952 maajoukkueen Olympialeirille, mutta h\u00e4nt\u00e4 ei viel\u00e4 silloin valittu A- miehist\u00f6\u00f6n. Pelattuaan muutamia B-maaotteluita Heiskanen nousi A-maajoukkueeseen 1958 ja h\u00e4n pelasi siit\u00e4 l\u00e4htien luottopelaajana A-maajoukkueen vakiomiehist\u00f6ss\u00e4 vuoteen 1963 saakka. H\u00e4n on pelannut 21 A ja 6 B-maaottelua. MM-kisoissa Heiskanen on edustanut Suomea 1961 ja 1963 sek\u00e4 saavuttanut yhden MM-hopean ja yhden MM-pronssin. Vuoden pelaajaksi h\u00e4net on valittu 1960 ja 1961. Heiskanen viimeisteli MM-kisoissa Uppsalassa 1963 Suomen voittomaalin (1-0) Ruotsia vastaan, mik\u00e4 takasi Suomelle MM-hopeaa.<\/p>\n<p><b>32. HOLOPAINEN, Ari<\/b> <strong>(s 1969) LIDK\u00d6PING, RUOTSI<\/strong><\/p>\n<p>Seurat: WP 35, Ljusdals BK, Katrineholms SK, Villa-Lidk\u00f6ping, V\u00e4nersborg<\/p>\n<p>Pelipaikka: hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4<\/p>\n<p>SM-sarjaottelut: 133<\/p>\n<p>SM-sarjamaalit: 221<\/p>\n<p>SM-mitalit: 3 SM<\/p>\n<p>Maaottelut (1988\u20132004): 117 A, 10 B, 10 N, 5 P<\/p>\n<p>Maaottelumaalit: 143<\/p>\n<p>MM-kisat: 1991\u20132004 (10)<\/p>\n<p>Maailmanmestari 2004<\/p>\n<p>Vuoden pelaaja: 1995, 2002<\/p>\n<p>Bandyliigan paras maalintekij\u00e4: 1995 (60 maalia)<\/p>\n<p>Muuta: 13 kautta pelaajana Ruotsin p\u00e4\u00e4sarjassa sek\u00e4 pelaajauran j\u00e4lkeen Villa-Lidk\u00f6pingin ja Kung\u00e4lvin valmentaja 2010\u20132014<\/p>\n<p>Ari Holopainen on Warkauden Pallo-35:n kasvatti, joka aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa seuran junioreissa 1970-luvulla. Seuran edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin jo 15-vuotiaana.<\/p>\n<p>Pelattuaan edustusjoukkueessa useita vuosia h\u00e4n siirtyi yhdess\u00e4 seuratoverinsa Lasse Laakkosen kanssa syksyll\u00e4 1989 Ruotsin 1. divisioonaan Ljusdals BK:n joukkueeseen, jota oli heti nostamassa allsvenskaniin. Kahden kauden j\u00e4lkeen Holopainen siirtyi kaudeksi 1991\u201392 Katrineholms SK:n joukkueeseen. Ruotsista Holopainen palasi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1992 kolmeksi kaudeksi takaisin Varkauteen. H\u00e4n oli WP:n joukkueen t\u00e4rkeimpi\u00e4 pelaajia seuran voittaessa kolme per\u00e4tt\u00e4ist\u00e4 mestaruutta 1993\u201395. Holopaisen aktiiviuran huipentuma oli Suomen ensimm\u00e4inen maailmanmestaruus V\u00e4ster\u00e5sissa 2004. H\u00e4n pohjusti Suomen nousua MM-finaaliin ratkaisevasti viimeistelem\u00e4ll\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan runkosarjassa kaikki Suomen nelj\u00e4 maalia sek\u00e4 v\u00e4lieriss\u00e4 samaa maata vastaan kolme maalia nelj\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p><b>33. PAJUNEN, Matti<\/b> <strong>(1937-2023) TORNIO<\/strong><\/p>\n<p>Seurat: ToPV, LRK<\/p>\n<p>Matti Pajunen on Tornion j\u00e4\u00e4pallon arvostettu grand old man. H\u00e4n on toiminut<\/p>\n<p>aktiivisesti Tornion Palloveikkojen j\u00e4\u00e4pallossa yli 20 vuotta ja ollut seuran puheenjohtajana<\/p>\n<p>1974\u20131982. Pajunen oli my\u00f6s aloitteen tekij\u00e4n\u00e4 ja perustajaj\u00e4senen\u00e4, kun L\u00e4nsi-Rajan Konkarit perustettiin 1982. H\u00e4n on toiminut LRK:n puheenjohtajana alusta alkaen ja toimii mainitussa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 edelleen. Pajunen on ollut erityisen aktiivisesti kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Tornion alueen junioritoimintaa ja tehnyt nuorten tasolla paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 ruotsalaisten seurojen kanssa. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 oli ns. rajaliigan luominen, joka loi pohjaa sille menetykselle, jota torniolainen j\u00e4\u00e4pallo \u2013 ja my\u00f6s Suomen maajoukkue \u2013 on kantanut erityisesti 1990- ja 2000-luvulla. Pajunen on toiminut my\u00f6s J\u00e4\u00e4palloliiton Lapin piirin pitk\u00e4aikaisena puheenjohtajana. H\u00e4n on ollut useana vuonna nuorten maajoukkueiden joukkueenjohtajana.<\/p>\n<p><b>34. ROUNAJA, Seppo<\/b> <strong>(1943-2016) OULU<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Oulun Luistinseura, pelipaikka: hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4<\/p>\n<p>Seppo Rounaja aloitti j\u00e4\u00e4pallon Oulun Luistinseuran junioreissa 1950-luvulla. Seuran edustusjoukkueeseen h\u00e4net nostettiin jo 17-vuotiaana 1960. A-maajoukkueeseen Rounaja valittiin ensi kerran jo pari vuotta my\u00f6hemmin 19-vuotiaana. H\u00e4n pelasi SM-sarjassa 16 kautta 1960\u20131976, yhteens\u00e4 168 SM-sarjaottelua, joissa h\u00e4n viimeisteli 277 maalia.<\/p>\n<p>H\u00e4n saavutti SM-sarjassa kaksi Suomen mestaruutta, kaksi hopeaa ja nelj\u00e4 pronssia.<\/p>\n<p>Suomen maajoukkueessa MM-kisoissa Rounaja pelasi viisi kertaa: 1965\u20131973. H\u00e4n oli Suomessa vuonna 1967 j\u00e4rjestettyjen MM-kisojen maalikuningas ja valittiin samoissa kisoissa All Stars-miehist\u00f6\u00f6n. Rounaja on saavuttanut SM-sarjan maalikuninkuuden kolmesti: 1966, 1967, 1973 ja vuoden pelaajaksi h\u00e4net valittiin 1970. H\u00e4n on toiminut Oulun Luistinseuran puheenjohtajana 1995\u20132008.<\/p>\n<p><b>\u00a035. SUVES, Miska <\/b><strong>(s. 1972) TUKHOLMA<\/strong><\/p>\n<p>Seurat: Porin Naruker\u00e4, JPS, IK G\u00f6ta, T\u00e4by, AIK Bandy Solna<\/p>\n<p>Porilaisen j\u00e4\u00e4palloperheen kasvatti Miska Suves aloitti aktiiviuransa Naruker\u00e4n junioreiden poikajoukkueissa 1980-luvulla. Naisten sarjoissa h\u00e4n on saavuttanut kaksi Suomen mestaruutta sek\u00e4 j\u00e4\u00e4pallossa ett\u00e4 kaukalopallossa. Siirrytty\u00e4\u00e4n opiskelemaan Tukholmaan j\u00e4\u00e4palloura jatkui Ruotsissa, jossa h\u00e4n saavutti perinteikk\u00e4\u00e4n AIK:n j\u00e4\u00e4pallojoukkueessa kuusi Ruotsin mestaruutta. Suves oli Ruosissa p\u00e4\u00e4sarjan paras maalintekij\u00e4 kausina 1996 ja 1997. Ensiksi mainittuna kautena h\u00e4n viimeisteli allsvenskanissa 68 maalia, joka on edelleenkin Ruotsin p\u00e4\u00e4sarjan enn\u00e4tys. Ainoana suomalaisena j\u00e4\u00e4palloilijana h\u00e4net on valittu my\u00f6s vuoden naispelaajaksi Ruotsissa 1998. Suves on valmentanut Ruotsin naisten j\u00e4\u00e4pallomaajoukkuetta 2000\u20132002 sek\u00e4 toiminut Ruotsin J\u00e4\u00e4palloliiton hallituksen j\u00e4senen\u00e4 sek\u00e4 monissa teht\u00e4viss\u00e4 AIK Bandyssa. H\u00e4n on Ruotsissa eritt\u00e4in arvostettu pelaajana, valmentajana sek\u00e4 naisten j\u00e4\u00e4pallon edustajana. Suomen j\u00e4\u00e4pallomaajoukkueessa Suves on esiintynyt 22 kertaa ja viimeistellyt niiss\u00e4 32 maalia. Jalkapalloa h\u00e4n on pelannut naisten SM-sarjassa ja edustanut Suomea nuorten maajoukkueessa.<\/p>\n<p><b>36. \u00c5ST\u00c8N, Fjalar <\/b><strong>(1929-2016) HELSINKI<\/strong><\/p>\n<p>Seurat: HPS, T\u00f6\u00f6l\u00f6n Vesa<\/p>\n<p>Omalla aktiiviurallaan \u00c5st\u00e8n pelasi j\u00e4\u00e4palloa, jalkapalloa, k\u00e4sipalloa ja kaukalopalloa. H\u00e4nen kasvattajaseuransa on Helsingin Palloseura, jonka j\u00e4\u00e4pallojaoston puheenjohtajana \u00c5st\u00e9n oli vuosina 1954\u20131984. \u00c5st\u00e9n toimi my\u00f6s HPS:n johtokunnan j\u00e4senen\u00e4, sihteerin\u00e4 sek\u00e4 jalkapallon edustusjoukkueen joukkueenjohtajana ja huoltajana seuran menestysvuosina 1950- ja 1960-luvulla. H\u00e4n on toiminut my\u00f6s useissa Suomen Palloliiton luottamusteht\u00e4viss\u00e4. Suomen J\u00e4\u00e4palloliiton toiminnassa \u00c5st\u00e9n on ollut aktiivisesti mukana liiton perustamisesta alkaen 1972. H\u00e4n on toiminut liiton erotuomarivaliokunnan puheenjohtajana 1974\u20131981 ja 1990\u201392, j\u00e4senen\u00e4 2002\u20132009 sek\u00e4 kurinpitovaliokunnan puheenjohtajana 1988\u201392. Erotuomarina \u00c5st\u00e8n on toiminut j\u00e4\u00e4pallossa eri sarjatasoilla 1955\u20132000, josta SM-sarjassa 1961\u20131979. Kansainv\u00e4lisen\u00e4 erotuomarina h\u00e4n on toiminut vuosina 1969\u201379 tuomiten mm. MM-kisoissa 1979. SM-sarjan ja bandyliigan otteluissa \u00c5st\u00e8n on toiminut ottelusihteerin\u00e4 1979\u20132010 sek\u00e4 ansiomerkkivaliokunnan puheenjohtajana 2002\u2013 ja toimii siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 edelleen. \u00c5st\u00e8nille on my\u00f6nnetty Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki 1973 ja SJPL:n kultainen ansiomerkki 1975 sek\u00e4 Suomen Palloliiton ja Suomen J\u00e4\u00e4palloliiton kultainen plaketti. Opetusministeri\u00f6 on my\u00f6nt\u00e4nyt h\u00e4nelle 1993 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisen ansioristin.<\/p>\n<p><b>J\u00c4\u00c4PALLON \u00a0KUNNIAGALLERIAN\u00a0 J\u00c4SENET 2014-15<\/b><\/p>\n<p><strong>37. NISKANEN, Samuli (s. 1967) OULU<\/strong><\/p>\n<p>Seurat: OPS, OLS, Vetlanda BK, IK Sirius, Kalix\/Nyborg BK, V\u00e4ster\u00e5s SK\/BK.<\/p>\n<p>Samuli \u201dSamppa\u201d Niskanen aloitti j\u00e4\u00e4pallouransa OPS:n juniorijoukkueissa. H\u00e4n oli tekninen pelaaja jo nuorena, mutta pienikokoisena h\u00e4nt\u00e4 ei koskaan valittu nuorisomaajoukkueisiin. OPS:n nuorten joukkueissa h\u00e4n oli kuitenkin kantavia voimia seuran voittaessa kolme A-nuorten mestaruutta per\u00e4kk\u00e4in 1984\u20131986. Noustuaan ensin OPS:n edustusjoukkueeseen kaudella 1984\u201385 Niskanen siirtyi kolme vuotta my\u00f6hemmin OLS:n riveihin. OLS:ssa h\u00e4n voitti kaikkiaan kuusi Suomen mestaruutta ja pelasi my\u00f6s seitsem\u00e4n kautta Ruotsin p\u00e4\u00e4sarjassa, jossa h\u00e4n saavutti kaksi Ruotsin mestaruutta V\u00e4ster\u00e5sissa vuosina 1998\u201399. Niskanen oli voittamassa V\u00e4ster\u00e5s SK:n riveiss\u00e4 my\u00f6s seurajoukkueiden World Cupin 1993 ja Eurooppa Cupin 1998. A-maajoukkueessa Niskanen pelasi 169 kertaa ja viimeisteli maaotteluissa 107 maalia.<br \/>J\u00e4\u00e4pallouran kruununa oli miesten maailmanmestaruus Suomen joukkueen kapteenina 2004. Niskanen tunnettiin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen taitavana ja hyv\u00e4n pelisilm\u00e4n omaavana hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 keskikentt\u00e4pelaajana, joka lyhyen mailansa kanssa oli parhaimmillaan ahtaissa paikoissa. H\u00e4n oli erinomainen pelinrakentaja ja my\u00f6s aina vaarallinen viimeistelij\u00e4. Niskanen voitti bandyliigan pistep\u00f6rssin 11 kertaa ja niist\u00e4 10 kertaa per\u00e4kk\u00e4in vuosina 2001\u20132010. Kahdesti h\u00e4n oli my\u00f6s sarjan maalikuningas. Niskanen valittiin aktiiviuransa aikana kuusi kertaa vuoden j\u00e4\u00e4palloilijaksi ja nelj\u00e4 kertaa MM-kisojen All Stars-ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>38. NIEMEL\u00c4, Veikko (s. 1943 ) HELSINKI<\/strong><\/p>\n<p>Seurat: KUV, HIFK.<\/p>\n<p>Veikko \u201dVeka\u201d Niemel\u00e4 tuli j\u00e4\u00e4palloon mukaan maineikkaan K\u00e4pyl\u00e4n Urheilu-Veikkojen kautta. Kun KUV:n pelaajat sittemmin siirtyiv\u00e4t HIFK:n paitaan 1970-luvun alussa, K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 huoltajan t\u00f6it\u00e4\u00e4n aloitellut Veka vaihtoi h\u00e4nkin HIFK:n v\u00e4reihin. Siit\u00e4 l\u00e4htien HIFK on ollut Niemel\u00e4lle henki ja el\u00e4m\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n ole seuran edustusjoukkueen teht\u00e4vist\u00e4 luopunut. H\u00e4n lienee suomalaisen j\u00e4\u00e4pallon kautta aikojen pitk\u00e4aikaisin huoltaja. Perfektionistina tunnettu Niemel\u00e4 on HIFK:n huoltajan toimien ohella hoitanut pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s yleis\u00f6lle suunnattua Oulunkyl\u00e4n tekoj\u00e4\u00e4radan teroituspalvelua ja h\u00e4nen palveluksiaan on k\u00e4ytetty J\u00e4\u00e4palloliiton taholta my\u00f6s maajoukkueen huoltoteht\u00e4viss\u00e4. Veka tunnetaan my\u00f6s j\u00e4\u00e4pallon museoesineiden ker\u00e4ilij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p><strong>39. V\u00c4KIPARTA Erkki<\/strong> <strong>(s. 1951) PORI<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Naruker\u00e4<\/p>\n<p>Erkki V\u00e4kiparta tunnettiin aluksi j\u00e4\u00e4kiekkoilijana. H\u00e4n ehti voittaa \u00c4ssiss\u00e4 kaksi j\u00e4\u00e4kiekon Suomen mestaruutta, ennen kuin p\u00e4\u00e4tti kiekkouransa vuonna 1981. Sen j\u00e4lkeen Naruker\u00e4n tuore puheenjohtaja Risto Suves houkutteli \u201dEkin\u201d j\u00e4\u00e4pallon pariin. V\u00e4kiparta omaksui nopeasti j\u00e4\u00e4pallon ja oli pelaamisen ohella voimakkaasti kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Naruker\u00e4n toimintaa ammattimaiseen suuntaan. Naruker\u00e4n noustua SM-sarjaan 1989 ehti V\u00e4kiparta pelata kaksi kautta p\u00e4\u00e4sarjaa ennen kuin keskittyi valmennus- ja joukkueenjohdon teht\u00e4viin. H\u00e4n my\u00f6s valmensi nuorten maajoukkueen PM-kultaan 1994. Naruker\u00e4ss\u00e4 V\u00e4kiparta on toiminut pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s seuran puheenjohtajana. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 tuloksena Porin tekoj\u00e4\u00e4radan reunalle on noussut katettu katsomo ja Naruker\u00e4-talo.<\/p>\n<p><strong>40. PALINSAARI<\/strong>, <strong>Pentti\u00a0 (1929-2013)<\/strong><\/p>\n<p>Seura: OPP, OPS ja OLS<\/p>\n<p>Pentti \u201dPali\u201d Palinsaari aloitti aktiiviuransa Oulun Pallo-Poikien maalivahtina 1940-luvun lopulla. H\u00e4n pelasi 3 kautta OPP:ss\u00e4 SM-sarjassa 1949-52. Pallo-Pojista h\u00e4n siirtyi OPS:n riveihin ja saavutti Palloseurassa SM-pronssin 1954 ja SM-hopeaa 1955. OPS:sta Palinsaari siirtyi OLS:aan ja pelasi Luistinseuran maalivahtina viisi kautta 1956-60. Oulun Keskuskent\u00e4ll\u00e4 pelattuun Suomi-Ruotsi B-maaotteluun Palinsaari valittiin 1951. H\u00e4net valittiin kolme kertaa A-maajoukkueen toiseksi maalivahdiksi 1955. Palinsaari toimi my\u00f6s maajoukkueen toisena valmentajana Suomi-Ruotsi A-ottelussa Oulussa 1964.<br \/>Peliuransa j\u00e4lkeen Palinsaari teki merkitt\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n OLS:n erilaisissa teht\u00e4viss\u00e4. H\u00e4n toimi aktiivisena j\u00e4senen\u00e4 seuran johtokunnassa 1959-66. Merkitt\u00e4v\u00e4n panoksen Palinsaari antoi erityisesti Luistinseuran eri ik\u00e4luokkien nuorten valmennustoimintaan 70- ja 80-luvulla. H\u00e4n oli yh\u00e4 aktiivisesti mukana OLS:n j\u00e4rjestelytoimikunnassa, kun seura j\u00e4rjesti Eurooppa Cupin ottelut Haaparannalla syksyll\u00e4 1990.<\/p>\n<p><b>J\u00c4\u00c4PALLON \u00a0KUNNIAGALLERIAN\u00a0 J\u00c4SENET 2016-17<\/b><\/p>\n<p><strong>41. LIIKANEN, Kari (1952-2016)<\/strong><\/p>\n<p>Seura: MP ja Kampparit<\/p>\n<p>Kari &#8221;Zaida&#8221; \u00a0Liikanen\u00a0 on ollut yksi Mikkelin j\u00e4\u00e4pallotoiminnan merkitt\u00e4vimpi\u00e4 henkil\u00f6hahmoja. H\u00e4n aloitti j\u00e4\u00e4pallon aktiiviuransa MP:n E-junioreissa ja nousi seuran edustusjoukkueen maalivahdiksi 18-vuotiaana. MP:n lopetettua j\u00e4\u00e4pallon Liikanen siirtyi Kamppareihin, jossa h\u00e4n vartioi ansiokkaasti edustusjoukkueen maalia vuoteen 1982 saakka. Liikanen edusti aktiiviurallaan Suomea 28 A-maaottelussa ja 3 B-maaaottelussa. H\u00e4n saavutti maajoukkueurallaan kolme MM-hopeaa.<\/p>\n<p>Kari Liikanen on tehnyt varsin merkitt\u00e4v\u00e4n uran seurajohtajana Mikkelin Kamppareissa. H\u00e4n toimi seuran puheenjohtajana kahteen otteeseen yhteens\u00e4 13 vuotta 1990-93 ja 1996-2003. Liikanen on vaikuttanut aktiivisesti my\u00f6s Suomen J\u00e4\u00e4palloliitossa, H\u00e4n toimi liiton hallituksen j\u00e4senen\u00e4 vuodesta 1995 l\u00e4htien yht\u00e4jaksoisesti 14 vuotta, mist\u00e4 ajasta h\u00e4n oli kahdeksan vuotta liiton varapuheenjohtajana.<\/p>\n<p>Liikaselle on my\u00f6nnetty ansioistaan J\u00e4\u00e4palloliiton kultainen ansiomerkki ja hopeinen plaketti.<\/p>\n<p><strong>42. KANTANEN, Vilho<\/strong> <strong>(1922-2022)<br \/><\/strong><\/p>\n<p>Seura: WP 35<\/p>\n<p>Vilho Ville Kantanen varttui aikakautena, jolloin Varkauden j\u00e4\u00e4pallomainetta luotiin ja h\u00e4nen peliuransa aikana WP 35 nousi ensimm\u00e4iseen kukoistukseensa. Keskushy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 Kantanen saavutti seuransa kanssa kuusi Suomen mestaruutta, ensimm\u00e4isen niist\u00e4 1945 ja viimeisen 1954. Kantanen oli armoitettu maalintekij\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n viimeisteli pelaamissaan 151 SM-sarjaottelussa 144 maalia. Mutta h\u00e4n ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maalintekij\u00e4, vaan my\u00f6s WP 35:n hy\u00f6kk\u00e4ysketjun j\u00e4rjestelij\u00e4. Ura SM-sarjassa kesti 40-vuotiaaksi saakka, kaikkiaan 18 kautta. Maajoukkueessa Kantanen pelasi 3A- ja 3B-ottelua. Pelaajauransa j\u00e4lkeen h\u00e4n toimi juniorivalmentajana ja my\u00f6s erotuomarina.<\/p>\n<p><b>J\u00c4\u00c4PALLON \u00a0KUNNIAGALLERIAN\u00a0 J\u00c4SENET 2021-22<\/b><\/p>\n<p><strong>43. HEIKKINEN, Matti (s. 1940) OULU<\/strong><\/p>\n<p>Seura: OPS<\/p>\n<p>Matti Heikkinen pelasi nuoruudessaan j\u00e4\u00e4palloa OPS:n juniorijoukkueissa ja oli my\u00f6hemmin 1980-luvulla voittamassa OPS:n riveiss\u00e4 ik\u00e4miesten Suomen mestaruutta. Suurimmat ansionsa h\u00e4nell\u00e4 on kuitenkin seurajohtajana.<\/p>\n<p>Oulun Palloseuran puheenjohtajaksi Heikkinen valittiin 1970 ja h\u00e4n jatkoi puheenjohtajana 40 vuotta aina vuoteen 2010 saakka. Heikkisen rooli seuran puheenjohtajana oli vuosikymmeni\u00e4 keskeinen. Kun OPS ryhtyi 1970-luvun lopulla panostamaan jalkapalloon ja saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1979-80, Heikkisen jatkoi edelleen seuran j\u00e4\u00e4pallon tukemista. Viimeisen mitalinsa, SM-pronssia, OPS saavutti 2009.<\/p>\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 2010 OPS valitettavasti ilmoitti lopettavansa j\u00e4\u00e4pallotoiminnan ja luopuvansa Bandyliigapaikastaan. Heikkinen on nykyisin OPS:n kunniapuheenjohtaja. J\u00e4\u00e4palloliittoa perustettaessa 1972 Heikkinen valittiin ensimm\u00e4iseen liittohallitukseen, jossa h\u00e4n toimi vuoteen 1974 saakka. H\u00e4n on my\u00f6s toiminut j\u00e4\u00e4pallomaajoukkueen matkanjohtajana.<\/p>\n<p><strong>44. KORHONEN, Esko (s. 1962) MIKKELI<\/strong><\/p>\n<p>Seura; MP, Kampparit.<\/p>\n<p>Esko Korhonen aloitti j\u00e4\u00e4pallon MP:n E-nuorissa vuonna 1972. Junioriluokissa tuli menestyst\u00e4 MP:n ja Kamppareiden riveiss\u00e4 ja lis\u00e4ksi \u201dEse\u201d oli yhten\u00e4 avainpelaajana vuonna 1979 voittamassa Suomelle P17-ik\u00e4luokan MM-kultaa. Se oli ensimm\u00e4inen suomalaisen joukkueen voittama palloilun maailmanmestaruus. Noustuaan A-maajoukkueeseen Korhonen oli voittamassa kahta MM-hopeaa ja kolmea MM-pronssia. Kaikiaan A- Maaotteluja kertyi 83. Parhaat pelivuotensa Ese pelasi Botniassa, jossa h\u00e4n voitti kaksi Suomen mestaruutta. Kaksi kautta h\u00e4n pelasi my\u00f6s Ruotsin p\u00e4\u00e4sarjassa. Pidetty\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 taukoa Korhonen p\u00e4\u00e4tti pelaajauransa bandyliigassa Kamppareissa 42-vuotiaana. H\u00e4n toimi viel\u00e4 Kamppareiden puheenjohtajana vuosina 2005\u201307. My\u00f6s Kamppareiden junioritoiminnassa Korhonen on ollut mukana eri rooleissa.<\/p>\n<p><strong>45. AHO, Eero (s. 1949)<\/strong><\/p>\n<p><strong>46. KELTANEN, Timo (s. 1951)<\/strong><\/p>\n<p>Timo Keltanen on tunnettu kahden lajin huipputuomarina. J\u00e4\u00e4pallon tuomaroinnin h\u00e4n aloitti vuonna 1980 ja vihelsi ensimm\u00e4iset p\u00e4\u00e4sarjaottelunsa 1983. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n nousi yhdess\u00e4 tuomariparinsa Eero Ahon kanssa nopeasti maamme arvostetuimpien tuomareiden joukkoon. Keltanen oli kent\u00e4ll\u00e4 kaksikosta se n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi, mutta my\u00f6s siit\u00e4 syyst\u00e4 pelaajien suuresti arvostama tasapuolinen vihelt\u00e4j\u00e4. Kolmentuomarin systeemiin siirtyminen 1988 hajotti parivaljakon j\u00e4\u00e4pallossa. Toisessa lajissaan jalkapallossa Keltanen ylsi j\u00e4\u00e4pallon tavoin kansainv\u00e4liseksi erotuomariksi ja tuomaroi aina poikien EM-kisojen pronssiottelua my\u00f6ten. J\u00e4\u00e4pallossa h\u00e4n tuomitsi kuusissa eri MM-kisoissa.<\/p>\n<p><strong>47. V\u00c4LIL\u00c4, Riikka (ent. Sallinen, o.s. Nieminen) (s.1973)<\/strong><\/p>\n<p><strong style=\"font-size: 1rem;\">48. OHTONEN, Jukka<\/strong> <strong>(s. 1962)<\/strong><\/p>\n<p>Jukka Ohtosen j\u00e4\u00e4palloura alkoi kuuden vuoden i\u00e4ss\u00e4 Rajaliigassa. Tornion Palloveikkojen edustusjoukkueessa h\u00e4n p\u00e4\u00e4si jo 13-vuotiaana kokeilemaan miesten SM-sarjan vauhtia. Ohtonen oli avainpelaajia, kun Suomi voitti 17-vuotiaiden MM-kultaa vuonna 1979. Pelattuaan ToPV:n lis\u00e4ksi OLS:n paidassa Ohtonen siirtyi Ruotsiin 1984. H\u00e4nest\u00e4 tuli eritt\u00e4in arvostettu pelaaja sek\u00e4 Suomen maajoukkueessa ett\u00e4 Ruotsin p\u00e4\u00e4sarjassa. Palattuaan kotimaahansa Ohtonen johdatti ToPV:n ensimm\u00e4iseen SM-kultaan vuonna 2000. Kaikkiaan Ohtonen pelasi 14 kautta Suomen p\u00e4\u00e4sarjassa ja voitti sin\u00e4 aikana 9 Suomen mestaruutta. Ruotsissa h\u00e4n pelasi 18 kautta, joista 15 p\u00e4\u00e4sarjassa. A-maaotteluita Ohtoselle kertyi 137.<\/p>\n<p><strong>49. VAINIO, Markku (s. 1948)<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Akilles, Sparta, Sakta Farten.<\/p>\n<p>Markku Vainion ura j\u00e4\u00e4pallon parissa alkoi Akilleksen junioreista jo 1950-luvun lopulla ja on jatkunut siit\u00e4 saakka eri muodoissa yli 60 vuoden ajan. Aikuisten sarjoissa h\u00e4n ehti edustaa kolmea porvoolaisseuraa: Akillesta, Spartaa ja SaFaa. Viimeksi mainittua seuraa h\u00e4n oli my\u00f6s nostamassa SM-sarjaan 1979. Pelaajauransa lopetettuaan Vainio siirtyi valmennuspuolelle. H\u00e4nen valmennuksessaan Akilles voitti Suomen mestaruuden 1985. Vainion ansiot Akilleksen ja suomalaisen j\u00e4\u00e4pallon hyv\u00e4ksi ovat olleet t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeenkin mittavat. H\u00e4n on toiminut mm. Akilleksen hallituksessa, edustusjoukkueen joukkueenjohtajana ja teknillisen\u00e4 johtajana, puuhannut j\u00e4\u00e4pallokoulussa ym.<\/p>\n<p><b>J\u00c4\u00c4PALLON \u00a0KUNNIAGALLERIAN J\u00c4SENET 2022-23<\/b><\/p>\n<p><strong style=\"font-size: 1rem;\">50. VIITANEN, Ilmo (s. 1951) JYV\u00c4SKYL\u00c4<\/strong><\/p>\n<p>Ilmo Viitanen pelasi jalkapalloa Jyv\u00e4skyl\u00e4n Seudun Palloseurassa junioreista edustusjoukkueeseen saakka. J\u00e4\u00e4pallossa h\u00e4n on valmentanut junioreita ja toiminut erotuomarina. Vuonna 1983 Viitasesta tuli JPS:n puheenjohtaja. Seura oli juuri pudonnut SM-sarjasta ja taloudellinen tilannekin oli haastava. Pyyteet\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 seuran eteen tehneen Viitasen puheenjohtajakausi kesti pienen tauon kanssa aina vuoteen 2007 saakka. Sin\u00e4 aikana JPS vakiinnutti hiljalleen paikkansa p\u00e4\u00e4sarjassa ja erityisesti naiset saavuttivat huomattavaa kotimaista ja kansainv\u00e4list\u00e4 menestyst\u00e4. Viitanen my\u00f6t\u00e4vaikutti my\u00f6s tekoj\u00e4\u00e4radan saamiseen Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n 1990 ja h\u00e4nen johdollaan JPS solmi merkitt\u00e4vi\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 suhteita. N\u00e4kyvin osoitus t\u00e4st\u00e4 oli korkeatasoisten OLLI-turnausten vuosittainen j\u00e4rjest\u00e4minen Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>51. PEUHKURI, Kari (s. 1959) HELSINKI<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Veiter\u00e4, HIFK, Botnia.<\/p>\n<p>Kari Peuhkuri aloitti j\u00e4\u00e4pallon pelaamisen Veiter\u00e4n junioreissa 1970-luvun alussa. Veiter\u00e4n edustusjoukkueeseen h\u00e4n nousi 17-vuotiaana ja A-maajoukkueeseen 22-vuotiaana. Kotimaan p\u00e4\u00e4sarjassa Peuhkuri pelasi Veiter\u00e4ss\u00e4, HIFK:ssa ja Botniassa 14 kautta ja voitti kolme Suomen mestaruutta. Ruotsin sarjoissa vier\u00e4hti kolme kautta ja A-maaotteita kertyi 78. Lopetettuun aktiiviuransa 1994 Peuhkuri on jatkanut ty\u00f6t\u00e4\u00e4n lajin hyv\u00e4ksi. J\u00e4\u00e4pallov\u00e4en keskuudessa laajaa arvostusta nauttineena persoonana h\u00e4n toimi J\u00e4\u00e4palloliiton puheenjohtajana 2012\u20132016 ja on tukenut lajia my\u00f6s taloudellisesti.<\/p>\n<p><strong><span style=\"font-size: 1rem;\">52. SULANDER, Voitto (1928\u20132016) HELSINKI<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Voitto Sulanderin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4\u00e4pallo oli t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 sijalla nuoruudesta l\u00e4htien. H\u00e4n edusti Helsingin Ponnistusta ja Helsingin Jyry\u00e4 TUL:n mestaruussarjassa ja saavutti kaksi liiton mestaruushopeaa. Jalkapallossa h\u00e4net kelpuutettiin Helsingin kaupunkijoukkueeseen maineikasta jugoslavialaisseura Hajduk Spliti\u00e4 vastaan. Aktiiviura urheilussa sai j\u00e4\u00e4d\u00e4 Sulanderin aloitettua ty\u00f6t Helsingin Sanomien urheilutoimittajana.<\/p>\n<p>Kotimaan j\u00e4\u00e4pallon lis\u00e4ksi Sulander raportoi lehdelle kuudestatoista MM-kisoista vuosina 1957\u20131989, mik\u00e4 oli ainutlaatuista koko maailmassa. Vuosina 1970\u20131990 Sulander oli Helsingin Sanomien urheilutoimituksen uutisp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja h\u00e4nen ansiostaan j\u00e4\u00e4pallo sai runsaasti palstatilaa maan suurimmassa sanomalehdess\u00e4.<\/p>\n<p><strong>53. NEVA, Hannu (s. 1937) PORI<\/strong><\/p>\n<p>Seura: Naruker\u00e4, Akilles.<\/p>\n<p>Hannu Nevan kiinnostus j\u00e4\u00e4palloon syttyi jo h\u00e4nen syntym\u00e4kaupungissaan Porvoossa, jossa h\u00e4n pelasi Akilleksen junioreissa. Varsinaisen j\u00e4\u00e4palloty\u00f6ns\u00e4 h\u00e4n teki kuitenkin Porissa. H\u00e4n oli itse j\u00e4\u00e4ll\u00e4 porilaista j\u00e4\u00e4palloa elvytett\u00e4ess\u00e4 1960-luvulla ja tuli voimakkaasti mukaan Naruker\u00e4n seuraty\u00f6h\u00f6n 1980-luvun alussa. Ensin Neva toimi Naruker\u00e4n hallituksessa, jossa h\u00e4nen erikoishuomionsa kiinnittyi seuran nuorisotoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4miseen. H\u00e4n on ollut aktiivinen lukuisien turnausten ja juhlien j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4. Vuodesta 2005 l\u00e4htien Neva on johtanut ponnekkaasti Naruker\u00e4n veteraanien eli Ikiker\u00e4n toimintaa, mutta samalla h\u00e4n on puuhannut v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti koko seuratoiminnan taustalla.<\/p>\n<p><strong>54. PARTANEN, Urho (s. 1941)<\/strong><\/p>\n<p><strong>55. AHONEN, Pirjo (ent. Blomqvist, o.s. Nieminen) (s.1970)<\/strong><\/p>\n<p><strong>56. K\u00c5HLMAN, Mauri (s. 1960)<\/strong><\/p>\n<p><strong>57. LINDQVIST, Yngve (s. 1945)<\/strong><\/p>\n<p><strong>58. VIUHKO, Jaakko (1943-2022)<\/strong><\/p>\n<p><strong>59. VIUHKO, Veikko (s. 1950)<\/strong><\/p>\n<p><strong>60. RATSULA, Pertti (s. 1934) PORI<\/strong><\/p>\n<p>Pertti Ratsulan ura j\u00e4\u00e4pallossa alkoi pian sotien j\u00e4lkeen Porin K\u00e4rpiss\u00e4. Seuran edustusjoukkueen maalivahdiksi h\u00e4n nousi 16-vuotiaana ja pelasi SM-sarjassa kaudella 1951\u20131952. Ratsula oli uudelleen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 henkiin porilaista j\u00e4\u00e4palloa Naruker\u00e4\u00e4 perustettaessa 1965. H\u00e4n pelasi aktiivisesti seuran edustusjoukkueessa 50-vuotiaaksi saakka. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n on jatkanut pelaamistaan Naruker\u00e4n ik\u00e4miesyhteis\u00f6ss\u00e4, tukenut Muotitavaratalo Ratsulan kautta j\u00e4\u00e4palloa yli puolen vuosisadan ajan ja seurannut aktiivisesti otteluita aina junioripelej\u00e4 my\u00f6ten.<\/p>\n<p><strong>61. LAAKKONEN, Sami (s. 1974) PORVOO<\/strong><\/p>\n<p>Sami Laakkonen murtautui huippuseura WP 35:n edustusmiehist\u00f6\u00f6n 18-vuotiaana kaudella 1992\u20131993. H\u00e4n voitti seurassa nelj\u00e4 mestaruutta ja siirtyi sen j\u00e4lkeen seitsem\u00e4ksi vuodeksi Ruotsiin ja sen j\u00e4lkeen ensimm\u00e4isen\u00e4 suomalaispelaajana kymmeneksi vuodeksi Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4sarjaan. Laakkosesta tuli arvostettu ja pidetty kulttipelaaja sek\u00e4 Ruotsissa ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Suomen maajoukkueessa h\u00e4n pelasi 144 ottelua. Laakkonen oli maajoukkueen ehdottomia johtohahmoja: joukkuepelaaja ja luotettava maalintekij\u00e4. Maajoukkueuran huippuna oli Suomen MM-kultaan vieneen jatkoaikamaalin viimeistely 2004. Viimeiset vuotensa Laakkonen pelasi Akilleksessa ja p\u00e4\u00e4tti uransa j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isotteluun WP 35:n paidassa kaudella 2020\u20132021.<\/p>\n<p><strong>62. RAUTIO, Jukka (s. 1964) LAPPEENRANTA<\/strong><\/p>\n<p>Poikien maajoukkuepelaaja Jukka Rautio nostettiin Veiter\u00e4n edustusjoukkueeseen kaudella 1980\u20131981. H\u00e4n pelasi menestykk\u00e4\u00e4sti p\u00e4\u00e4sarjaa 15 kauden ajan ja sai tililleen my\u00f6s kolme A-maaottelua. 2010-luvun alussa Rautio loi uudelleen Lappeenrannan paikallissarjan, jossa oli parhaimmillaan yli 200 j\u00e4\u00e4palloilijaa. Paikallissarjassa aloitti my\u00f6s Wiipurin Sudet, jonka nimen Rautio rekister\u00f6i vuonna 2013. Raution toimesta syntyi Susien naisjoukkue. Heti ensimm\u00e4isen\u00e4 kautenaan 2013\u20132014 Sudet voitti naisten mestaruuden. Mestaruuksia tuli yhdeks\u00e4n per\u00e4tt\u00e4in ja viel\u00e4 kymmenes kaudella 2023\u20132024. Rautio on koko ajan ollut Susien taustalla valmentajana ja\/tai seurateht\u00e4viss\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4en samalla paikallissarjaa.<\/p>\n<p><strong>63. M\u00c4\u00c4TT\u00c4, Esa (s. 1961) VANTAA<\/strong><\/p>\n<p>Esa M\u00e4\u00e4tt\u00e4 aloitti j\u00e4\u00e4pallon OPS:ssa, siirtyi 16-vuotiaana OLS:n riveihin ja nostettiin seuran edustusryhm\u00e4\u00e4n 17-vuotiaana. OLS:ssa M\u00e4\u00e4tt\u00e4 saavutti kaksi Suomen mestaruutta, kunnes siirtyi Botniaan ja edelleen Ruotsin p\u00e4\u00e4sarjaan IFK Kung\u00e4lviin. Palattuaan Botniaan 1990 h\u00e4n oli voittamassa seuralle Suomen mestaruutta 1992. Samalla kaudella M\u00e4\u00e4tt\u00e4 valittiin vuoden j\u00e4\u00e4palloilijaksi. Aktiiviurallaan h\u00e4n pelasi 86 A-maaottelua ja valittiin 1989 MM-kisojen All Stars -miehist\u00f6\u00f6n. Kaksissa MM-kisoissa M\u00e4\u00e4tt\u00e4 oli maajoukkueen kapteenina. Botnian edustusjoukkueetta h\u00e4n valmensi 6 kautta ja seura saavutti h\u00e4nen alaisuudessaan Suomen mestaruuden 2016. Ruotsissa M\u00e4\u00e4tt\u00e4 valmensi kaksi kautta IK Siriusta ja yhden kauden AIK:n miesten ja naisten joukkueita. Molemmilla viimeksi mainituilla kausilla AIK eteni Ruotsin mestaruusfinaaliin saakka. Vuonna 2013 M\u00e4\u00e4tt\u00e4 valmensi Suomen 17-vuotiaiden maajoukkueen MM-kultaan. H\u00e4net on valittu vuoden miesten valmentajaksi 2013 ja 2016 sek\u00e4 kolme kertaa vuoden nuorten valmentajaksi.<\/p>\n<p><strong>64. SUOMINEN, Jukka (s. 1947) HELSINKI<\/strong><\/p>\n<p>Jukka \u201dJude\u201d Suominen aloitti j\u00e4\u00e4pallon K\u00e4pyl\u00e4n Urheilu-Veikoissa, jossa h\u00e4net nostettiin jo 16-vuotiaana seuran SM-sarjamiehist\u00f6\u00f6n. H\u00e4n pelasi KUV:ssa viisi kautta ja siirtyi HIFK:n riveihin kaudeksi 1970\u20131971. HIFK:ssa Suominen saavutti Suomen mestaruuden 1978 ja pelasi seurassa kauteen 1982\u20131983 saakka sek\u00e4 viel\u00e4 kauden 1985\u20131986, jolloin tuli toinen SM-kulta. Pelaamisen ohella Suominen my\u00f6s valmensi HIFK:n edustusjoukkuetta. Kun Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto perustettiin 18.3.1972, h\u00e4net valittiin sen ensimm\u00e4iseksi toiminnanjohtajaksi. Suominen toimi SJPL:n toiminnanjohtajana kev\u00e4\u00e4seen 1989 saakka. Kotimaan MM-kisojen aikana 1975 ja 1983 Suominen oli kisojen p\u00e4\u00e4sihteeri. Suominen on toiminut IBF:n teknillisen valiokunnan j\u00e4senen\u00e4 1979\u20131989 ja kaukalovaliokunnan puheenjohtajana 1977\u20131979. H\u00e4n oli my\u00f6s k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4\u00e4palloa USA:ssa 1970-luvulla.<\/p>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto haluaa osoittaa kunnioitusta j\u00e4\u00e4pallon pitkille perinteille Suomessa ja lajin parissa toimineille henkil\u00f6ille kutsumalla heit\u00e4 J\u00e4\u00e4pallon Kunniagalleriaan. Ensimm\u00e4isell\u00e4 valintakierroksella Kunniagalleriaan kutsutaan 26 henkil\u00f6\u00e4. He edustavat useita eri vuosikymmeni\u00e4 ja paikkakuntia seuratoimijoina, valmentajina, tuomareina tai pelaajina. Kunniagalleriaa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n vuosittain. Valintaperusteet ovat: Pitk\u00e4 ja ansiokas pelaajaura, jonka p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 on kulunut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 vuotta. Pitk\u00e4aikainen ja merkitt\u00e4v\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":11,"menu_order":7,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":"","_expiration-date-status":"","_expiration-date":1769384007,"_expiration-date-type":"draft","_expiration-date-categories":[],"_expiration-date-options":[]},"class_list":["post-1257","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v19.7.1 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Kunniagalleria - Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kunniagalleria - Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto haluaa osoittaa kunnioitusta j\u00e4\u00e4pallon pitkille perinteille Suomessa ja lajin parissa toimineille henkil\u00f6ille kutsumalla heit\u00e4 J\u00e4\u00e4pallon Kunniagalleriaan. Ensimm\u00e4isell\u00e4 valintakierroksella Kunniagalleriaan kutsutaan 26 henkil\u00f6\u00e4. He edustavat useita eri vuosikymmeni\u00e4 ja paikkakuntia seuratoimijoina, valmentajina, tuomareina tai pelaajina. Kunniagalleriaa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n vuosittain. Valintaperusteet ovat: Pitk\u00e4 ja ansiokas pelaajaura, jonka p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 on kulunut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 vuotta. Pitk\u00e4aikainen ja merkitt\u00e4v\u00e4 [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-01-25T23:33:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/kunniagalleria.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"37 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/\",\"url\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/\",\"name\":\"Kunniagalleria - Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-01-15T10:17:51+00:00\",\"dateModified\":\"2026-01-25T23:33:49+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Uutiset\",\"item\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Kunniagalleria\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/\",\"name\":\"Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kunniagalleria - Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kunniagalleria - Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto","og_description":"Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto haluaa osoittaa kunnioitusta j\u00e4\u00e4pallon pitkille perinteille Suomessa ja lajin parissa toimineille henkil\u00f6ille kutsumalla heit\u00e4 J\u00e4\u00e4pallon Kunniagalleriaan. Ensimm\u00e4isell\u00e4 valintakierroksella Kunniagalleriaan kutsutaan 26 henkil\u00f6\u00e4. He edustavat useita eri vuosikymmeni\u00e4 ja paikkakuntia seuratoimijoina, valmentajina, tuomareina tai pelaajina. Kunniagalleriaa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n vuosittain. Valintaperusteet ovat: Pitk\u00e4 ja ansiokas pelaajaura, jonka p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 on kulunut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 vuotta. Pitk\u00e4aikainen ja merkitt\u00e4v\u00e4 [&hellip;]","og_url":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/","og_site_name":"Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto","article_modified_time":"2026-01-25T23:33:49+00:00","og_image":[{"url":"http:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/kunniagalleria.jpg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"37 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/","url":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/","name":"Kunniagalleria - Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/#website"},"datePublished":"2026-01-15T10:17:51+00:00","dateModified":"2026-01-25T23:33:49+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/kunniagalleria\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Uutiset","item":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/uutiset\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Kunniagalleria"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/#website","url":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/","name":"Suomen J\u00e4\u00e4palloliitto","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1257"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1257"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":24440,"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1257\/revisions\/24440"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/11"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.finbandy.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}