Kilpailusäännöt

Kilpailusäännöt pdf-muodossa.

Sääntöjen jälkeen hyväksytyt kilpailuvälineet

SUOMEN JÄÄPALLOLIITON
Kilpailusäännöt

Osat ja sääntönumerot:

I. Yleismääräykset 1–13
II. Sarjamääräykset 14–22
III. Pelaajan asema 23–28
IV. Vastalauseet 29–32
V. Rangaistussäännöt 1–14

 

I. YLEISMÄÄRÄYKSET

Suomen Jääpalloliitto – Finlands Bandyförbundet ry:n (jäljempänä liitto) kilpailusäännöt sisältävät jääpallon kilpailutoiminnassa noudatettavat yleiset säännöt ja määräykset.

Kilpailusääntöjen alaisia ovat kaikki jääpallon kilpailutoimintaan osallistuvat jäsenyhteisöt (jäljempänä seurat) ja niiden toimihenkilöt sekä henkilöt, jotka ovat kirjallisesti sitoutuneet noudattamaan näitä sääntöjä tai lunastaneet liiton lisenssin.

Liiton sääntöjen mukaan liittohallitus päättää kilpailusäännöistä liittokokousta kuultuaan. Tämän lisäksi liittohallitus tai sen määräämä elin voi tehdä määräaikaisia muutoksia näihin kilpailu-sääntöihin.

Näissä säännöissä Bandyliigalla tarkoitetaan Bandyliigan runkosarjaa sekä mahdollisia Bandyliigan jatkosarjoja, vaikka niitä ei olisi erikseen mainittu.

1. Jääpallosäännöt

Liitto valvoo ylimpänä elimenä, että maassamme noudatetaan Kansainvälisen Jääpalloliiton (FIB) vahvistamia sääntöjä ja päätöksiä sekä liiton antamia ohjeita (jäljempänä jääpallosäännöt). FIB ja liitto voivat antaa kilpailuja koskevia erillismääräyksiä.

Piirien kilpailuissa ei saa ilman liiton lupaa poiketa FIB:n vahvistamista pelisäännöistä ja päätöksistä eikä liiton antamista ohjeista.

Kaikessa kilpailutoiminnassa noudatetaan reilun pelin periaatetta.

2. Viralliset ottelut

Ottelu, jonka liitto tai piiri järjestää, on virallinen ottelu. Otteluiden keskinäinen tärkeysjärjestys on seuraava: liiton, piirin ja seuran järjestämä ottelu. Yhteensattumien tapahtuessa on pelaajan ja erotuomarin ensisijaisesti osallistuttava liiton ja toissijaisesti piirin järjestämään otteluun. Seuran, joka järjestää turnauksen on anottava lupaa kirjallisesti liiton määräämän aikaan mennessä liitto-hallitukselta. Liitolla on oikeus kieltää turnauksen järjestämisen. Seura voi järjestää yksittäisiä kilpailu-, harjoitus- ja ystävyysotteluita. Otteluista on ilmoitettava liittoon.

3. Liiton kilpailut

Liiton kilpailujen kilpailumuodon sekä muut kilpailuja koskevat määräykset (jäljempänä kilpailu-määräykset) vahvistaa liittohallitus.

4. Piirin kilpailut

Piirin kilpailujen kilpailumuodon sekä muut kilpailuja koskevat määräykset vahvistaa piirihallitus. Piirihallitus jakaa, ottaen huomioon edellisen pelikauden saavutukset, joukkueet eri luokkiin, joita saa olla enintään liittohallituksen vahvistama määrä. Luokat voidaan jakaa lohkoihin, joiden voittajat pelaavat piirin mestaruudesta.

5. Kansainväliset otteluluvat

Liiton jäsenseuran, joka haluaa pelata ottelun toiseen FIB:n alaiseen liittoon kuuluvan seuran kanssa, on vähintään 14 vrk ennen ottelua saatava siihen liitolta lupaa. Liittohallituksella on liitto-kokouksen tekemien päätösten nojalla oikeus kieltää ottelun pelaaminen, jos se katsoo siihen olevan pätevää syytä.

6. Peliaika 

Peliaika miesten otteluissa on 2 x 45 minuuttia, ellei järjestäjien taholta ole toisin määrätty.

Jääpallosääntöjen mukaan kummatkin joukkueet ovat oikeutettuja yhteen minuutin aikalisään ottelun aikana. Joukkueen kapteeni pyytää pelikatkon aikana päätuomarilta aikalisän ja saa aika-lisän viimeistään seuraavalla katkolla.

Peliajat nuorten otteluissa ovat seuraavat:
– A-nuoret: 2 x 45 minuuttia, jäähyt 10 ja 5 min
– B-nuoret: 2 x 45 minuuttia, jäähyt 10 ja 5 min
– C-nuoret: 2 x 35 minuuttia, jäähyt 6 ja 3 min
– D-nuoret: 2 x 30 minuuttia, jäähyt 6 ja 3 min
– E-nuoret: 2 x 25 minuuttia, jäähyt 6 ja 3 min
– F- ja G-nuoret: 2 x 20 minuuttia, jäähy 3 min

Nuorten lopputurnausten peliajat ilmoitetaan vuosittain ilmestyvässä nuorten toimintavihkosessa.

Peliaika naisten ja tyttöjen otteluissa on seuraava:
– naiset: 2 x 45 minuuttia, jäähyt 10 ja 5 min
– tytöt: 2 x 30 minuuttia, jäähyt 6 ja 3 min

Mikäli sarjat pelataan turnausmuotoisina, vahvistavat liittokokous peliajat.

7. Jatkoaika, rangaistuslaukauskilpailu

Ellei ottelu kilpailumääräysten perusteella voi päättyä tasan, voittaja ratkaistaan pelaamalla jatko-aika ja/tai suorittamalla rangaistuslaukauskilpailu, joissa on noudatettava FIB:n, liiton sekä järjestäjien antamia määräyksiä.

Jatkoaika on seuraava:
– Bandyliiga, A- ja B-nuoret: 2 x 15 minuuttia
– C- ja D-nuoret: 2 x 10 minuuttia
– E-nuoret: 2 x 5 minuuttia
– naiset ja tytöt: 2 x 10 minuuttia

Ennen jatkoaikaa arvotaan puolet ja aloittaja. Jatkoaika pelataan kokonaan. Puoltenvaihto suoritetaan kunkin jakson jälkeen. Jos ratkaisua ei saavuteta, suoritetaan rangaistuslaukauskilpailu voimassa olevien sääntöjen mukaan. Nuorisovaliokunta voi muuttaa käytäntöä avoimissa SM-lopputurnauksissa.

8. Ottelun keskeyttäminen

Jos erotuomari on epäedullisen sään, pimeyden tai pelialueen pelikelvottomuuden takia keskeyttänyt ottelun tuntia pidemmäksi ajaksi, on ottelu pelattava uudelleen.

Erotuomareilla on oikeus keskeyttää ottelu, jos he huomaavat, ettei sitä pelata sääntöjen ja/tai urheiluhengen mukaisesti. Jos rikkomukseen syytön joukkue on keskeytyshetkellä johdossa vähintään viidellä maalilla, jää tulos voimaan. Muussa tapauksessa määrätään rikkonut joukkue hävinneeksi ja tulokseksi 5–0.

9. Varusteet

Kaikissa otteluissa on käytettävä liiton hyväksymiä palloja, mailoja ja varusteita. Kasvosuojus ja kaulasuojus ovat pakollisia kaikissa nuorten ja naisten sarjojen otteluissa (kokokasvosuojus), koskee myös yli-ikäisiä A-nuorten otteluissa. Kasvosuojus ja kaulasuojus ovat pakolliset juniori-ikäisille muissakin kuin nuorten sarjoissa. Maalivahdin on käytettävä kasvosuojusta. Pelaajien ja maalivahdin kasvosuojuksiin ei saa tehdä rakenteellisia muutoksia. Leukasuojus on pakollinen kaikille kenttäpelaajille.
(Huom: lista hyväksytyistä varusteista on tällä sivulla.)

10. Ottelupöytäkirja

Virallisissa otteluissa on tehtävä pöytäkirja kolmena kappaleena, joista kumpikin joukkue saa yhden kappaleen ja erotuomari lähettää yhden kappaleen liiton toimistoon. Ottelupöytäkirja on täytettävä tarkasti ja siihen on merkittävä:

  1. Sarja ja ottelunumero
  2. Ottelupaikka
  3. Päivämäärä ja kellonaika
  4. Pelaajien numerointi
  5. Pelaajat (erillinen luettelo penkillä toimivasta johdosta)
  6. Maalintekijät
  7. Syöttäjät
  8. Maalien syntyajat
  9. Rangaistukset
  10. Aikalisät
  11. Joukkueiden rangaistukset yhteensä
  12. Joukkuevaroitukset (ei nuorten ottelupöytäkirjassa)
  13. Loppu- ja puoliaikatulos
  14. Maalien syntytapa

Kummankin joukkueenjohtajan on vahvistettava pöytäkirjan pelaajaluettelo ennen ottelua ja ottelun jälkeen erotuomarit vahvistavat ottelupöytäkirjan oikeellisuuden nimikirjoituksellaan. Pöytäkirjaan tehtyjä merkintöjä voi jälkikäteen muuttaa ainoastaan ottelun tuomaristo. Vajaa-lukuisena aloittaneen joukkueen kokoonpanoluetteloa voivat ottelun tuomaristo tai sihteeri täydentää varsinaisella peliajalla ja jatkoajalla. Sääntöjen vaatimat erotuomariraportit on lähetettävä liittoon ottelupöytäkirjan yhteydessä.

11. Sähköinen viestintä

Liitto tekee kaikki jääpallon kilpailutoimintaan liittyvät valtakunnalliset sähköistä viestintää koskevat sopimukset. Seurat voivat itsenäisesti tehdä alueellista viestintää koskevat sopimukset.

12. Kenttävuorot

Mikäli liiton maajoukkueet tai liiton määräämät ottelut tarvitsevat kenttävuoroja, ne on asetettava etusijalle ennen seurojen samanaikaisia tilaisuuksia. Otteluiden tärkeysjärjestys kenttävuoroihin nähden on seuraava:

– maajoukkue / maaottelu
– Valio- ja Bandyliigan ottelut
– I-divisioona
– A-nuorten SM
– naisten SM
– II-divisioona
– B-nuorten SM
– III-divisioona
– alueen nuorten sarjat ikäjärjestyksessä
– harrastajasarjat

Karsintaottelut luokitellaan ylemmän sarjan mukaan.

13. Hyväntekeväisyysottelut

Hyväntekeväisyysottelut ovat sallittuja, kun niihin on saatu asianomainen lupa. Yksityisen hyödyn tavoittelemiseksi järjestettävät ottelut ovat kiellettyjä.

 

II. SARJAMÄÄRÄYKSET

14. Pisteet

Ottelun voittanut joukkue saa kaksi pistettä, hävinnyt saa nolla pistettä sekä ottelun päättyessä tasan kumpikin joukkue saa yhden pisteen, ellei liittohallitus toisin määrää.

Tasapisteiden sattuessa joukkueiden keskinäinen paremmuus määräytyy liittokokouksen hyväksymien kilpailumääräysten mukaisesti.

15. Erotuomari

Erotuomarin on osallistuttava liiton tai piirin määräämälle erotuomarikurssille ja suoriuduttava vaadittavista velvoitteita. Erotuomarin toimintavaltuutena on erotuomarikortti. Erotuomarit luokitellaan liiton tai piirin käytössä oleviin erotuomareihin. Erotuomari on vastuussa toiminnastaan liitto- tai piirihallitukselle. Kukin erotuomari on velvollinen toimimaan erotuomarina tai ottelu-sihteerinä liitto- tai piirihallituksen määräyksien mukaisesti. Erotuomarikortin uusimisesta päättää liittohallituksen asettama erotuomarivaliokunta.

Erotuomarin tulee olla luetteloitu liiton määräysten mukaisesti. Liiton otteluissa ei voi käyttää erotuomaria, jolla ei ole erotuomarilisenssiä. Henkilöä, joka toimii erotuomarina ilman lisenssiä rangaistaan liiton rangaistusmääräysten mukaisesti. Liiton erotuomarilisenssi ei sisällä vakuutusta.

Mikäli erotuomariksi määrätty ei ottelun alkamishetkellä ole paikalla, on erotuomariksi valittava pätevin erotuomari. Ellei yhtäkään erotuomaria ole paikalla, tulee otteluun osallistuvien seurojen valita erotuomariksi sopivaksi katsomansa henkilö, jonka valinnasta ei voi tehdä vastalausetta.

Kotijoukkueen on tehtävä ilmoitus erotuomarin poisjäämisestä kilpailun järjestäjälle.

16. Ottelun järjestäminen

Järjestävän seuran on ajoissa ryhdyttävä ottelun järjestämisestä aiheutuviin toimenpiteisiin, joihin kuuluvat mm. pelikentän varaaminen, otteluluvan hankkiminen ja tarpeellisten pukeutumis-huoneiden varaaminen vierailevalle joukkueelle ja erotuomareille.

Vastuuvakuutus on pakollinen. Järjestävä seura on myös vastuussa siitä, että yleinen järjestys katsomossa ja ottelupaikalla säilyy pelin aikana ja sen päätyttyä. Alkoholin käyttö, tupakanpoltto sekä nuuskan käyttö pelaaja- ja toimitsija-aitioissa sekä pukuhuonetiloissa on kielletty.

Järjestäjän on varattava riittävä määrä palloja otteluun (11 kpl). Ellei liitto tai piiri toisin ole määrännyt, on järjestävän seuran ilmoitettava vastustajalle, erotuomareille sekä ottelusihteerille viimeistään kolme (3) vuorokautta ennen ottelua tieto ottelusta sekä sen alkamisajasta ja paikasta sekä pelipaidan väri. Samoin vastustajalle tulee ilmoittaa kellonaika, jolloin joukkue pääsee verryttelemään kentälle ennen ottelun alkua.

Jos tuomari ei saa ajoissa tietää hänelle määrätyn ottelun alkamisaikaa ja paikkaa, on hänen itse otettava siitä selvää. Otteluilmoituksen laiminlyönyttä seuraa voidaan rangaista liiton rangaistus-sääntöjen mukaisesti.

16.1 Vierailevan joukkueen velvollisuudet

Matkustavalla joukkueella on oltava vastuullinen johtaja. Nimetty vastuullinen johtaja (joukkueenjohtaja) on henkilö, joka toimii yhteyshenkilönä liittoon mahdollisissa epäselvyys- tai rikkomusasioissa. Seuran on lähetettävä asiasta ilmoitus liiton toimistoon mahdollisia toimenpiteitä varten. Vierailevan joukkueen on riittävän ajoissa (viimeistään 30 min. ennen ottelun alkua) ilmoitettava joukkueensa kokoonpano. Ilmoitus tehdään ottelusihteerille (mikäli ottelu vaatii sihteerin käyttöä) tai erotuomarille.

Epävarmojen sääolosuhteiden vallitessa on vierailevan joukkueen ilmoitettava lähtöaikansa ja matkustustapansa järjestäjille. Vierailevan joukkueen on varmistauduttava järjestävän seuran peli-asusta.

16.2 Ottelupaikka

Jos ottelupaikaksi ilmoitettu kenttä ei määrättynä peliaikana ole pelattavassa kunnossa, ja paikkakunnalla on toinen pelikelpoinen kenttä, on ottelu pelattava tällä kentällä. Bandyliigavaliokunnalla on oikeus määrätä ottelu pelattavaksi tekojääradalla. Jokaisen liigajoukkueen on ilmoitettava kauden varakenttä liiton toimistolle 31.10. mennessä. Varakentän on oltava teko-jääkenttä. Seuran on tehtävä em. päivämäärään mennessä kirjallinen sopimus varakentän käyttö-mahdollisuudesta kentän ylläpitäjän kanssa. Kirjallisesta sopimuksesta on toimitettava kopio liiton toimistolle 31.10.

16.3 Ottelun alkamisaika

Liiton ottelut on aloitettava liittohallituksen hyväksymän sarjaohjelman mukaisesti ja sen määräämänä kellonaikana. Jääpallon liigaottelu voi pakottavista syistä alkaa muunakin aikana kuin nämä säännöt määräävät. Poikkeamat normaalista alkamisajasta päättää bandyliigavaliokunta, jonka tätä koskevasta päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Sääolosuhteiden lisäksi pakottaviin syihin luetaan mm. se, että kenttä ei aikaisemmasta varauksesta johtuen ole käytettävissä. (Muuta käyttöä ei ole muu liiton, piirien tai jääpalloliiton alaisten seurojen jääpallotoiminta, ks. kohta 12 kenttävuorot).

Kilpailutoiminnasta vastaava bandyliigavaliokunta voi anomuksesta myöntää yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan hyväksyttävistä syistä. Viimeisen sarjakierroksen ottelut on kuitenkin aloitettava samanaikaisesti.

Bandyliigan otteluiden alkamisajat ovat:

– arkisin klo 18.30
– lauantaisin klo 15.00
– sunnuntaisin ja arkipyhät klo 13.00

ellei bandyliigavaliokunnan hyväksymässä otteluohjelmassa ole toisin mainittu. Poikkeukset edellä mainittuihin otteluaikoihin on anottava kirjallisesti bandyliigavaliokunnalta kahta (2) viikkoa ennen ottelua. Bandyliigassa kahden viimeisen sarjakierroksen ottelut on kuitenkin aloitettava samanaikaisesti.

16.4 Tulostiedotus

Bandyliigan otteluissa on järjestävän joukkueen ilmoitettava tarvittavat tiedot Suomen Jääpalloliiton tulospalvelulle bandyliigavaliokunnan vuosittain antamien ohjeiden mukaisesti.

16.5 Lääkäri tai ensiapukoulutuksen saanut henkilö

Bandyliigan ja A-nuorten SM-sarjan otteluissa on lääkärin tai ensiapukoulutuksen saaneen henkilön läsnäolo pakollinen.

16.6 Sääolosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen

Bandyliigan otteluita ei voida siirtää myöhemmin pelattaviksi, vaan ko. sarjoissa pelaavat ilmoittavat varakentän kohdan 16.2 mukaisesti liiton toimistolle 30.10. mennessä.

Kun on odotettavissa, että ottelua ei voida pelata sääolosuhteista johtuen ohjelman mukaisesti, on järjestävän seuran ilmoitettava tästä liiton toimistolle viimeistään edellisenä päivänä. Tällöin bandyliiga/nuorisovaliokunta voi määrätä ottelun pelattavaksi varakentällä.

Jos pelikelpoista kenttää ei määrättynä ottelupäivänä ole paikkakunnalla, on siitä heti ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, kuitenkin viimeistään 1 vrk ennen matkustavan joukkueen lähtöaikaa.

Mikäli otteluajankohdan sää on ottelun toteutumisen kannalta vaikeasti ennakoitavissa, on kotijoukkueen annettava ”varoitus” viimeistään 12 tuntia ennen vierailevan joukkueen ilmoittamaa lähtöaikaa. Tällöin on todistettavasti sovittava siitä, että säätilanteen kehittymistä seurataan ja järjestävä seura ilmoittaa lopullisen päätöksen viimeistään 4 tuntia ennen vierailevan joukkueen lähtöä. Mikäli toisin menetellään, joutuu näitä määräyksiä rikkonut seura korvaamaan matkakustannukset.

Jos pelipaikkakunnalla on pelipäivänä vaikeat sääolosuhteet, voidaan ottelu peruuttaa molempien joukkueiden ja erotuomareiden yhteisellä päätöksellä. Ottelu voidaan myös pelata neljänä samanpituisena jaksona. Myöhemmin tehtäviä tarkistuksia varten on, milloin se on mahdollista, lämpö-tilan seuraamisessa ja määräämisessä käytettävä lähimpien virallisten sääasemien tuloksia ja mittausaikoja. Muulloin on puolueeton mittaus tehtävä pelikentän välittömässä läheisyydessä.

Ottelupaikalla ottelun erotuomareiksi määrätyt ratkaisevat lopullisesti ottelun pelaamisen. Liitto ei vastaa peruuttamisesta aiheutuneista kuluista ja vahingoista.

16.7 Uusintaottelu

Liitto- tai piirihallitus määrää kilpailumuodosta päätettäessä uusintaottelun suorittamisesta sen varalta, että kaksi tai useampia joukkueita on tasapisteissä ja, että kyseessä on:

– sarjan tai lohkon voitto
– sarjasta nousu tai putoaminen
– pääsy sarjasta nousuun tai joutuminen putoamiseen vaikuttaviin otteluihin.

Uusintaottelu suoritetaan liitto- tai piirihallituksen erillisohjeiden mukaisesti vain kahden joukkueen välillä ratkaisuun asti. Piirihallitus voi kuitenkin määrätä kilpailumuodosta päättäessään, että piirin kilpailuissa lohkovoiton ratkaisee maaliero, jos luokka pelataan useammassa lohkossa.

Kaksinkertaisessa sarjassa asianomaiset seurat saavat keskenään sopia uusintaottelun paikasta. Elleivät seurat voi siitä sopia, eivätkä suostu myöskään pelipaikan arpomiseen, on ottelu pelattava kilpailuvaliokunnan tai piirin määräämällä puolueettomalla kentällä.

Yksinkertaisessa sarjassa tai cup-kilpailussa pelataan uusintaottelu, mikäli mahdollista, aikaisemmassa ottelussa vierailleen joukkueen kotipaikkakunnalla. Uusintaottelun talous (sekä tulot että kulut) jaetaan tasan.

16.8 Ottelusiirrot

Liittohallituksen määräämiä ottelupäiviä ei saa siirtää ilman ao. valiokunnan lupaa.

Bandyliigan ja playoff -otteluita ei voida siirtää, vaan ottelut pelataan kotijoukkueen ilmoittamalla varakentällä, kuten kohdissa 16.2 ja 16.6 on mainittu.

Seura on oikeutettu anomaan siirtoa viralliseen otteluun, jos yksi (1) sen pelaajista on liiton edustustehtävissä. Muuhun ottelusiirtoon voi kilpailuvaliokunta antaa anomuksesta luvan, kun vastustajan kanssa on sovittu uudesta pelipäivästä. Jos ottelu jää pelaamatta ylivoimaisen esteen (Force majeure) takia, kilpailuvaliokunta määrää uuden pelipäivän.

16.9 Osanotto Bandyliigaan

Bandyliigan osanotto vahvistetaan 1.7. mennessä. Samalla ilmoitetaan seuran yhteystiedot. Osanottoilmoitus vahvistetaan seuran nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön allekirjoittamalla osanottolomakkeella.

Muihin liiton sarjoihin ilmoittaudutaan liittokokouksen päättämän aikataulun mukaisesti.

Bandyliigaan sekä muihin sarjoihin ilmoittautuminen tapahtuu liiton ilmoittautumislomakkeella. Liigajoukkueiden pelaajatiedot on toimitettava liiton toimistoon 1.9. mennessä. Piirien vastuu-alueilla olevien sarjojen ilmoittautumisajan päättää piirihallitus.

Liittohallitus määrää osallistumismaksujen suorittamisajan, kuitenkin siten, että Bandyliigaa lukuun ottamatta ennen sarjojen alkua on kaikkien maksujen oltava suoritettuna. Mikäli maksuja ei makseta määräpäivään mennessä, on liitolla oikeus periä yleisesti käytössä oleva viivästys-korko.

Mikäli seura jättää yllämainitut velvollisuudet suorittamatta, liittohallituksella on oikeus täyttää
avoimeksi jäänyt sarjapaikka.

17. Ottelun erotuomaristo

Virallisissa otteluissa voivat erotuomareina toimia ainoastaan liiton hyväksymät erotuomarit. Toivottavaa on, ettei ottelun erotuomari ole kummankaan ottelevan seuran jäsen. Bandyliiga ottelusihteerit nimeää paikallisen erotuomarikerhon nimeämä henkilö.

Muissa sarjoissa on järjestävän seuran huolehdittava ottelusihteerin hankkimisesta.

Erotuomarin on saavuttava riittävän ajoissa ottelupaikalle tarpeellisia tarkastustoimenpiteitä varten. Erotuomari on velvollinen huolehtimaan, että ottelusta täytetään ottelukortti tai ottelu-pöytäkirja. Erotuomari lähettää sen asianomaiselle elimelle ottelua seuraavana arkipäivänä. Järjestävä seura maksaa erotuomarikustannukset liiton vahvistaman ohjeen mukaan.

Jollei erotuomari ottelun alkamishetkellä ole nuorten sarjoissa paikalla, voivat otteluun osallistuvat seurat valita erotuomariksi jonkun tehtävään soveltuvan henkilön. Tästä valinnasta ei voi tehdä vastalausetta. Järjestävän seuran on tehtävä ilmoitus erotuomarin poisjäämisestä kilpailun järjestäjälle. Tehtävänsä laiminlyönyttä erotuomaria voidaan rangaista liiton rangaistussääntöjen mukaisesti.

18. Peliasu

Joukkueen on käytettävä liiton hyväksymää peliasua.

Maalivahdin asun tulee selvästi erottua muista peliasuista.

Virallisissa otteluissa on pelipaitojen selässä oltava selvästi erottuvat numerot (korkeus 30–40 cm). Joukkueen kapteenilla on oltava selvästi erottuva nauha (n. 10 cm) vasemmassa käsi-varressaan. Peliasusta ja mainosten käytöstä liittohallitus voi antaa kilpailukohtaisia erillismääräyksiä. Jos kahdella kilpailevalla seuralla on erehdyttävästi samanväriset tai -kaltaiset peliasut, pelaa järjestävän seuran joukkue (kotijoukkue) omassa peliasussaan. Jos kotijoukkueen peliasu poikkeaa virallisesti ilmoitetusta, on sen vaihdettava peliasua.

19. Ikärajat

Nuorten sarjojen ikärajat päätetään kevään liittokokouksessa. Ikärajat ilmoitetaan vuosittaisessa Junioritoiminnan toimintavihkosessa.

Ikämiesluokassa saa pelata sen vuoden alusta lukien, jonka kuluessa pelaaja täyttää 35 vuotta ja veteraaneissa 45 vuotta.

20. Mitalit

Liitto jakaa jokaiselle mitalijoukkueelle 23 mitalia, poikkeuksena Bandyliiga (30 mitalia)

Bandyliigan finaalin erotuomaristolle jaetaan pronssiset mitalit (4 kpl).

Mitalin saaminen Bandyliigassa edellyttää osallistumista vähintään puoleen kaikista Bandyliigan otteluista (runkosarja, jatkosarjat, play off:it, finaali). Jos mitaliin oikeutettuja pelaajia on enemmän kuin edellä on mainittu, niin seura voi lunastaa liitolta tarvittavat lisämitalit.

21. Luovutukset

Jos joukkue ei saavu otteluun tai saapuu vajaalukuisena tai myöhästyneenä esittämättä pätevää syytä menettelyynsä, katsotaan pelikentälle ajoissa saapunut joukkue voittajaksi. Hävinneeksi tuomittua seuraa voidaan rangaista ja velvoittaa se maksamaan liiton tai piirin hyväksymät kulut. Lisäksi luovuttaneen joukkueen tulee maksaa liitto- tai piirihallituksen määräämä luovutusmaksu. Joukkuetta kohdanneesta esteestä on viipymättä ilmoitettava erotuomarille ja vastustajalle. Joukkue, jossa ottelun alkamishetkenä ei ole sääntöjen edellyttämää vähintä pelaajamäärää, katsotaan vajaalukuiseksi.

Luovutuksia ei sallita liiton järjestämissä Bandyliigan sekä play off-otteluissa, I-divisioonan, A- ja B-nuorten SM-sarjan sekä naisten SM-sarjan otteluissa eikä SM-lopputurnauksissa eikä piirin lohkovoittajien kesken pelattavissa piirinmestaruutta koskevissa otteluissa.

Liiton ja piirin muissa otteluissa sallitaan yksi luovutus, mikäli ottelun lopputulos ei vaikuta kilpailun voittoon eikä sarjasta nousuun tai putoamiseen. Luovutuksesta on kohdan 21. 1-momentin mukaiset seuraamukset. Liitto tai piiri voi kuitenkin määrätä ottelun pelattavaksi uudelleen. Nuorten SM-karsintasarjassa luovuttanut joukkue ei voi selvitä SM-lopputurnaukseen vaikka seuran sijoitus karsintasarjassa oikeuttaisi lopputurnauspaikkaan (tässä tapauksessa nuoriso-valiokunnan valitsema varajoukkue saa paikan lopputurnaukseen).

22. Keskeyttäminen tai sarjasta sulkeminen

Jos seuran joukkue keskeyttää kilpailun taikka suljetaan pois luovutuksen vuoksi, mitätöidään sen ottelut ja sen katsotaan jääneen sarjassaan tai lohkossaan viimeiseksi. Liiton tai piirin järjestämissä kilpailuissa kilpailun keskeyttänyt, ottelun luovuttanut tai sarjasta muusta syystä suljettu joukkue putoaa liiton- tai piirihallituksen määräämään sarjaan. Luovutuksen perusteella ratkaistussa ottelussa merkitään maaliluvuksi 5–0.

 

III. PELAAJAN ASEMA

23. Pelaajien luettelointi ja maksut

Jokaisesta liiton tai piirin kilpailuun osallistuvasta joukkueesta on lähetettävä liittoon ennen kilpailun alkua pelaajaluettelo, joka käsittää vähintään perusjoukkueen edellyttämän määrän pelaajia. Jos edustusjoukkueessa pelaa runsaasti seuran juniorijoukkueisiin luetteloituja pelaajia, voi joukkueen pelaajien lukumäärä olla pienempi kuin perusjoukkue. Tästä on tehtävä merkintä kyseisen joukkueen pelaajaluetteloon.

Pelaaja ei saa pelata liiton tai piirin ottelussa ennen kuin hänet on luetteloitu liiton ohjeiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki pelaajaa koskevat maksut on maksettu. Liittohallitus voi anomuksesta antaa tähän kilpailukohtaisen erillisluvan.

Pelaaja, jonka rekisteröinti-, siirto- tai lisenssimaksu on maksamatta (luetteloimaton pelaaja), katsotaan edustusoikeutta vailla olevaksi pelaajaksi. Mikäli tällaisen pelaajan havaitaan osallistuvan viralliseen liiton ottelutapahtumaan (Bandyliiga, alasarja), niin Liittohallitus on velvollinen osoittamaan pelaajan edustamalle seuralle rangaistusmaksun. Jos pelaajan seura muuttuu, on luetteloinnin muutoksesta ilmoitettava kirjallisesti liittoon välittömästi ja ennen ensimmäistä virallista ottelua on myös seurasiirtoon liittyvä liittokokouksen määräämä kirjaamismaksu oltava maksettuna.

24. Pelaajan edustusoikeuden määräytyminen joukkueeseen

Pelaajan edustusoikeus on seuransa siinä joukkueessa, mihin hänet on luetteloitu. Miesten edustusjoukkueessa voi pelaaja pelata liiton tai piirin kilpailuissa riippumatta siitä, onko hänet luetteloitu seuran miesten tai nuorten joukkueeseen, huomioiden kuitenkin siirtomääräysten asettamat mahdolliset rajoitukset. Naisten edustusjoukkueessa voi pelaaja pelata liiton tai piirin kilpailuissa riippumatta siitä, onko hänet luetteloitu seuran naisten tai tyttöjen joukkueeseen.

Miesten ja naisten reservijoukkueiden otteluissa voi pelata enintään kaksi seuran edustusjoukkueeseen tai muuhun aikuisten joukkueeseen luetteloitua pelaajaa. Nuorten joukkueisiin luetteloituja pelaajia voidaan käyttää rajoituksetta seuran edustusjoukkueen lisäksi yhdessä seuran alemman sarjan aikuisjoukkueessa eli siinä, jossa hän pelaa ensimmäisen ottelunsa.

Piirin loppuottelussa tai loppusarjassa ei saa kuitenkaan pelata yhtään ylemmän luokan joukkueeseen luetteloitua pelaajaa (järjestys miesten osalta I-, II-, III-, IV-divisioona, ikämiehet).

Nuorten, tyttöjen, ikämiesten ja veteraanien ottelussa voi pelaaja pelata ikänsä edellyttämässä luokassa, vaikka hänet olisikin luetteloitu johonkin toiseen seuran joukkueeseen, huomioiden kuitenkin siirtomääräysten asettamat rajoitukset. Liiton nuorten kilpailuihin osallistuva pelaaja ei saa pelata useammassa kuin yhdessä seuransa kyseisen ikäluokan joukkueessa liiton kilpailuissa.

Pelaajan katsotaan pelanneen ottelun, jos hänet on merkitty ottelupöytäkirjaan tai ottelukorttiin.

25. Edustusmääräykset

Pelaaja voi samanaikaisesti olla useamman kuin yhden liittoon kuuluvan seuran jäsen, mutta saa edustaa vain sitä seuraa, jossa hänellä on edustusoikeus.

Pelaajan edustusoikeus siirtyy toiseen seuraan, kun liitolle maksettava kirjaamismaksu sekä kasvattajamaksu on suoritettu ja edustustodistus on toimitettu liittoon.

Pelaaja voi edustaa uutta seuraansa virallisessa ottelussa aikaisintaan kolmen (3) vuorokauden kuluttua siitä, kun hän viimeksi pelasi virallisessa ottelussa.

25.1 Kansainvälinen edustuskelpoisuus

Kansainvälisissä pelaajasiirroissa on noudatettava FIB:n ja asianomaisten liittojen sääntöjä ja määräyksiä. Ulkomaalainen saa ottaa osaa virallisiin kilpailuihin Suomessa välittömästi, kun hänellä on entisen liittonsa ja Suomen Jääpalloliiton kirjallinen lupa. Pelaajan on oltava Suomessa ja peliluvan liitossa viimeistään 15.1. Lisäksi ulkomaalaisen pelaajan (EU:n ulkopuoliset maat) työlupa- ja opiskelulupa- sekä viisumiasiat on oltava hoidettuna asianmukaisella tavalla. Niistä vastaa pelaajan seura, joka on velvollinen toimittamaan kopiot kyseisistä asiakirjoista liiton toimistoon välittömästi kun seura saa ne ao. viranomaisilta.

Suomen kansalaisen oikeus edustaa ulkomaalaista seuraa määräytyy edustusmaan liiton määräysten ja Suomen Jääpalloliiton liittohallituksen antamien erillisohjeiden mukaisesti. Siirtoon on saatava suomalaisen seuran ja Suomen Jääpalloliiton lupa ja lisäksi on noudatettava FIB:n sääntöjä ja määräyksiä. Pelaajan uuden seuran on suoritettava liitolle kuuluva kansainvälinen siirtomaksu.

25.2 Pelaajasiirto liiton seurasta toiseen liiton seuraan

Pelaajan, joka haluaa muuttaa edustusoikeutensa toiseen seuraan, on pyydettävä edustus-todistusta siitä seurasta, missä hänellä on edustusoikeus, kirjallisesti tai muutoin todistettavasti. Pelaajan on saatava pyytämänsä edustustodistus viikon kuluessa siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Pelaajasiirto katsotaan viralliseksi vasta sen jälkeen, kun asianmukaisesti täytetty edustustodistus sekä kirjaamismaksu ovat liitossa.

Edustustodistus on laadittava liiton vuosittain vahvistamalle lomakkeelle, jonka tulee olla päivätty samana vuonna, kun se toimitetaan liiton toimistoon. Edustustodistuksessa on mainittava:

– pelaajan henkilötiedot
– entisen seuran tiedot
– milloin edustusoikeus on annettu
– ellei edustusoikeutta myönnetä perustelut edustusoikeuden epäämiselle
– uuden seuran tiedot
– mihin seuran joukkueeseen pelaaja rekisteröidään
– onko velvoitteet vanhaa seuraa kohti täytetty
– onko pelaajalla voimassa oleva pelaajasopimus
– voimassa olevan sopimuksen kesto
– tuleeko pelaaja olemaan uudessa seurassa sopimuspelaaja ja
– sopimuksen suunniteltu kesto uudessa seurassa

Jollei pelaaja ole saanut edustustodistusta edelliseltä seuraltaan, hänellä on oikeus anoa siirtoa liiton kautta. Pelaaja, jolla ei ole voimassa olevaa sopimusta, voi siirtyä uuteen seuraan 15. päivä tammikuuta saakka. (Sääntö koskee EU-kansalaista, jolla ei ole voimassa olevaa pelaaja-sopimusta.)

Uusi seura toimittaa pelaajan nimikirjoituksellaan vahvistaman edustustodistuksen liittoon ja maksaa samalla liittokokouksen määräämän kirjaamismaksun. Alle 18-vuotiaan pelaajan edustus-todistuksen allekirjoittaa huoltaja.

Bandyliigan joukkueet ilmoittavat luettelon rekisteröidyistä pelaajista kirjallisesti syyskuun 30. päivään mennessä. Pelaajasiirrot ovat mahdollisia vielä edellä määritellyn ajankohdan jälkeen.

Vapaa siirtoaika on 16.4.–15.1. Edustustodistuksen kirjaamismaksua ei voi maksaa 15.1. jälkeen.

Pelaajasiirrot seurasta toiseen eivät ole mahdollisia vapaan siirtoajan ulkopuolella.

Kirjaamismaksu on ehdottomasti oltava maksettuna ennen kauden ensimmäistä ottelua.

25.3 A- ja B-nuorten pelaajasiirrot liiton seurasta toiseen

Junioripelaajaa voidaan käyttää uudessa seurassa ylemmässä luokassa enintään kolmessa virallisessa ottelussa. Mikäli siirtyvää pelaajaa käytetään useammassa ylemmän luokan virallisessa ottelussa, on seuran maksettava ylemmän ja maksetun luokan kasvatus-, luettelointi- ja lisenssi-maksujen erotukset.

Junioripelaajan siirtoaika päättyy 31.12., eli vapaa siirtoaika junioripelaajalle on 16.4.–31.12. Käytännössä tämä merkitsee, että aikana 1.1.–15.1. juniori-ikäluokkaan kuuluva pelaaja voi siirtyä vain Bandyliigaan. Tällöin häneen sovelletaan kohdan 25.2. määräyksiä, ja hänellä on peli-oikeus vain Bandyliigassa.

Junioripelaajan, joka on pelannut edellisessä seurassaan em. kolme ylemmän luokan virallista ottelua, kasvatus-, luettelointi- ja lisenssimaksut määräytyvät ylemmän luokan mukaan.

25.4 Määräaikainen siirto

Sopimuksellinen pelaaja voi siirtyä määräajaksi toiseen seuraan pelaajan ja seurojen keskinäisellä sopimuksella seuraavin ehdoin:

– määräaikaisuus kestää vähintään kuukauden ja enintään 16.4. saakka, kuitenkin siten, että määräaika ei pääty 15.1.–15.4. välisenä aikana ja kaikki osapuolet, entinen ja uusi seura sekä pelaaja suostuvat siirtoon. Määräaikainen vuokrasopimus merkitään edustustodistukseen liitepaperilla. Liitepaperi toimitetaan liiton toimistolle kaikkien kolmen (3) osapuolen allekirjoituksella varustettuna
– määräaika voidaan keskeyttää aikaisintaan kuukauden kuluttua siirrosta entisen ja uuden seuran sekä pelaajan hyväksymällä kirjallisella sopimuksella, joka on toimitettava liittoon.

Määräajan päättyessä tai keskeytyessä pelaajan edustusoikeus palautuu entiseen seuraan ilman uutta edustustodistusta.

Mikäli pelaaja siirtyy määräaikaisen siirron kuluessa kolmanteen seuraan, tulee siihen saada kirjallinen suostumus pelaajalta, vanhalta seuralta sekä siltä seuralta, josta pelaaja siirtyy. Pelaaja on edustuskelpoinen vasta, kun tämä suostumus ja edustustodistus on toimitettu liittoon sekä kirjaamismaksu on maksettu.

Määräaikaisessa siirrossa kirjaamismaksu on aina ylemmän sarjatason mukainen yksinkertainen maksu. Määräaikaisen sopimuksen päättyessä pelioikeudet palautuvat automaattisesti pelaajasopimuksen omistavalle seuralle.

25.5 Edustusoikeus kansainvälisissä otteluissa

Maaottelussa voi Suomea edustaa vain Suomen kansalainen. Seurojen välisissä kansainvälisissä otteluissa voi suomalaista seuraa edustaa myös ulkomaalainen FIB:n määräysten mukaisesti.

25.6 Kasvattajaraha (korvaus nuoren pelaajan harjoittelusta ja kehittymisestä)

Liiton perustamasta kasvattajarahastosta maksetaan kasvattajaseuroille korvausta nuoren pelaajan harjoittelusta ja kehittymisestä (kasvattajaraha).

Kasvattajaraha maksetaan kasvatusiän perusteella. Kasvatusikä on lisenssipelaajan ikävuodet 11–20 eli kymmenen vuotta. Oikeus kasvattajarahaan edellyttää, että kauden lisenssimaksu on ollut maksettuna. Kasvattajaseuroja voi olla vain yksi kautta kohti. Jos pelaaja on pelikauden aikana ollut useammassa kuin yhdessä seurassa, kasvattajaseura on se seura, jossa pelaajan edustus-oikeus oli 15. päivä joulukuuta.

Kun seura rekisteröi toisen seuran/seurojen kasvattaman pelaajan, seura maksaa rahastolle liitto-kokouksen vahvistaman vuotuisen kasvattajamaksun.

Rahasto maksaa kustakin pelaajasta kauden aikana kertyneen summan kasvattajaseuroille jakamalla sen kasvatusvuosien määrällä sekä kertomalla osamäärän kunkin seuran kasvatusvuosien lukumäärällä.

Jos seura on lopettanut toimintansa tai se ei ole enää SJPL:n jäsen, maksut jäävät rahastoon.

26. Urheilun oikeusturvalautakunta

Riitautetut pelaajasiirrot käsittelee Urheilun oikeusturvalautakunta.

27. Edustusoikeuden puuttuminen

Jos seura on käyttänyt edustusoikeutta vailla olevaa pelaajaa, ja siitä tehdään vastalause, seura tuomitaan hävinneeksi. Jos rikkomukseen syytön joukkue on voittanut vähintään viidellä maalilla ottelun, jää saavutettu tulos voimaan. Muussa tapauksessa määrätään tulokseksi 5-0.

28. Edustustehtävä

Liiton tai piirin otteluun kutsuttu pelaaja on velvollinen noudattamaan kutsua eikä saa liiton tai piirin määräämänä aikana ilman eri lupaa osallistua muuhun otteluun.

Seura, josta maaotteluun on valittu vähintään yksi pelaaja, on oikeutettu pyynnöstä saamaan liiton määräämän ottelun siirretyksi siten, että ottelujen välillä on vähintään yksi lepopäivä. Ottelusiirto koskee miesten maajoukkueeseen valitun osalta miesten otteluita, naisten maajoukkueeseen valitun osalta naisten otteluita ja 19-vuotiaiden ja sitä nuorempien maajoukkueisiin valittujen osalta ko. ikäluokan otteluita. Viimeksi mainittujen pelaajien osalta ottelusiirto koskee niitä joukkueita, joissa pelaaja on ikänsä puolesta oikeutettu pelaamaan (ei koske ylemmän ikäkausijoukkueiden otteluja)

Ottelusiirtoa on anottava välittömästi maajoukkueen nimeämisen jälkeen, viimeistään viikkoa ennen ottelua. Mikäli pelaajan nimeäminen maajoukkueeseen tapahtuu loukkaantumisen tai muiden syiden johdosta myöhemmin, on siirtoa anottava välittömästi nimeämisen tultua tietoon.

Ulkomaalaisen pelaajan maajoukkue-edustuksen perusteella voidaan ottelusiirtoa anoa molempien joukkueiden suostumuksella.

 

 

IV. VASTALAUSEET

29. Vastalauseet

Jos näiden sääntöjen rikkomuksia tai muita erimielisyyksiä kilpailuihin nähden tapahtuu, voidaan niistä tehdä vastalause. Liiton järjestämästä ottelusta vastalause on toimitettava liittohallitukselle ja piirin järjestämästä piirihallitukselle.

Liiton virallista ottelutapahtumaa koskeva vastalause on tehtävä kirjallisesti viimeistään kahden arkipäivän kuluessa liiton ja vuorokauden kuluessa piirin järjestämästä ottelusta. Kun vastalause koskee pelaajan edustuskelpoisuutta, on se tehtävä viiden (5) vuorokauden kuluessa ottelusta.

Vastalause on tarkoin perusteltava ja sitä tulee seurata liitto- tai piirihallituksen määräämä vasta-lausemaksu, joka palautetaan, jos vastalause hyväksytään. Mikäli vastalausetta ei hyväksytä, niin vastalausemaksu jää liitolle tai piirille.

Vastalauseen voi tehdä ainoastaan samassa sarjassa pelaava seura.

Vastalauseita pelikentän tai varusteiden johdosta ei tutkita, ellei myös erotuomarille ole niistä tehty ilmoitusta ennen ottelun alkua.

Jos vastalause tehdään erotuomarin päätöksen johdosta, on tästä ilmoitettava myös erotuomarille heti ottelun päätyttyä ja erotuomarin on kirjattava tämä ilmoitus ottelupöytäkirjaan ennen kuin hän on poistunut ottelupaikalta.

Vastalause on käsiteltävä kahden viikon kuluessa sen saapumisesta liiton kilpailujen osalta liitto-hallituksessa tai sen asettamassa elimessä sekä piirin kilpailujen osalta piirihallituksessa tai sen asettamassa elimessä. Liitto- tai piirihallituksen asettaman elimen päätöksen tyytymätön voi saattaa asiaan liitto- tai piirihallituksen käsiteltäväksi.

Vastalauseista on liiton kilpailussa liittohallituksen ja piirin kilpailussa piirihallituksen antama päätös lopullinen.

         Videotarkistus, koskettaa ainoastaan bandyliigaa, videotarkistukset ovat aina maksullisia

Videotarkistusmaksua ei palauteta. Video ja tarkastusmaksu (kuittikopio jääpalloliittoon) on toimitettava 48 tunnin kuluessa ottelun päättymisestä SJPL:n videotarkistajalle.

Videotarkistus on käsiteltävä viikon kuluessa sen saapumisesta videotarkastajalle, joka tekee tarkistuksen jälkeen esityksen kurinpitovaliokunnalle.

Playoffs peleissä videon ja tarkastusmaksu toimittamiseen on aikaa 24 tuntia. Videotarkistus on käsiteltävä 24 tunnikuluessa (kuitenkin ennen seuraavan ottelun alkua) sen saapumisesta videotarkastajalle, joka tekee tarkistuksen jälkeen esityksen kurinpitovaliokunnalle.

30. Epäurheilijamainen käytös

Jos joukkueen tai siihen kuuluvan pelaajan todetaan ottelussa pelanneen tahallaan epäurheilijamaisesti ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien, voidaan mainittuun menettelyyn syyllistynyttä seuraa, pelaajaa tai siihen osallistunutta muuta seuran jäsentä rangaista liiton rangaistus-sääntöjen mukaisesti. Asian käsittelee liiton kurinpitovaliokunta ja vahvistaa liittohallitus.

31. Eettiset määräykset

Liitto on yhtenä SLU:n perustajajäsenenä sitoutunut noudattamaan SLU:n sääntöjä ja määräyksiä.

31.1 Dopingmääräykset

Edellytyksenä kilpailuihin osallistumiseen on, että urheilijat noudattavat Suomen Antidopingtoimikunnan (ATD) ja FIB:n dopingsääntöjä. Kaikkia urheilijoita, valmentajia ja toimitsijoita velvoitetaan tutustumaan heitä koskeviin dopingsäännöstöihin. Tiedot dopingaineista ja – menetelmistä löytyvät Suomen Antidopingtoimikunnan vuosittaisesta julkaisusta ”Kielletyt ja sallitut aineet urheilussa”. Julkaisu on tilattavissa Suomen Jääpalloliiton toimistosta.

Jollei kansainvälinen lajiliitto ole päättänyt ankarimmista rangaistuksista, rangaistukset doping-rikkomuksissa ovat:

1. Määräaikainen kilpailukielto (pääasiassa 2 vuotta ensimmäisestä dopingrikkomuksesta).
2. Elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingista.
3. Suomen Antidopingtoimikunnan lausunnon perusteella varoitus.

Seuroja kehotetaan tutustumaan liiton toimittamaan kirjaseen, jossa on luetteloitu kielletyt ja sallitut lääkeaineet ja menetelmät urheilussa.

31.2 Nuuskan käyttö

Suomen Jääpalloliitto kieltää nuuskan käytön kilpailutoiminnassaan. Nuuskan käytöstä rangaistusmenettely on seuraava: ensin annetaan huomautus ja sen jälkeen tuomitaan sakkorangaistukseen. Kolmannesta rikkeestä rangaistaan tuplasakolla. Rangaistukset ovat ottelukohtaisia. Sakko kohdistuu seuraan ja Liittohallitus vahvistaa sakkokorvaukset vuosittain.

31.3 Taloushallinto – verotus

Liiton kilpailutoimintaan osallistuva urheiluseura sitoutuu hoitamaan taloushallintonsa voimassa olevan lainsäädännön ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraa, joka suunnitelmallisesti jättää hoitamatta toiminnan ja urheilijoiden verotukseen liittyvät velvoitteensa rangaistaan liiton rangaistussääntöjen mukaisesti pääsääntöisesti sulkemalla kilpailutoiminnasta vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

Seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton rangaistussääntöjen määräämään toimitsijakieltoon vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

31.4 Sosiaaliturva

Sosiaaliturvasta määrätään, että jos urheilijan ja seuran välillä on sovittu, että urheilija saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai pelikaudessa veronalaista palkkiota vähintään urheilijoiden eläketurvan ja tapaturman järjestämisestä annetussa asetuksessa säädetyn määrän, seuran on järjestettävä hänelle vakuutuksella eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun asetuksen mukaisesti.

Mikäli seura ei ole järjestänyt urheilijalle edellä mainittua vakuutusta, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton rangaistusäännön mukaisesti toimitsijakieltoon. Ottelusta, johon pelaaja on osallistunut päätetään liiton kilpailusääntöjen mukaan lähtemällä siitä, että pelaaja on ollut edustuskelvoton.

31.5 Seuran konkurssi

Liitto päättää konkurssiin asetetun seuran sarjapaikasta sääntöjensä mukaan. Pelaajat ovat pääsääntöisesti vapaat siirtymään konkurssiin asetetusta seurasta muihin seuroihin työsopimuslain määräykset huomioon ottaen. Uusi seura voi liiton päätöksellä jatkaa entisen seuran paikalla. Toiminnan jatkamisen lupaehtona on, että uusi seura hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset vastuut.

Konkurssipesän voidaan sallia hoitaa kilpailutoiminta kauden loppuun, jolloin pelaajilla ei ole vapaata siirto-oikeutta.

Seuran taustayhteisön konkurssi: Taustayhtiön konkurssi ei vaikuta seuran kilpailukauteen, jos urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset velvollisuudet hoidetaan.

31.6 Sopupeli

Urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, joukkueet ja seurat pyrkivät kilpailu-tilanteessa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.

Seura, jonka ottelun tuloksesta on sovittu etukäteen menettää kilpailuoikeutensa liiton rangaistus-säänöissä määrättäväksi ajaksi pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kaudeksi.

Pelaaja, joka osallistuu tulosten sopimiseen asetetaan liiton rangaistussääntöjen määräämään kilpailu- ja toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi.

Seuran toimitsija, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan liiton rangaistussääntöjen määräämään toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi.

31.7 Vedonlyönti

Pelaaja ja joukkueeseen kuuluva henkilö kuten valmentaja, joukkueen johtaja, huoltaja tai muu seurajohtaja ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa oman joukkueensa ottelusta. Rikkomuksesta seuraa liiton rangaistusääntöjen mukainen pääsääntöisesti vähintään yhden kilpailu-kauden mittainen kilpailu- ja toimitsijakielto.

32. Liiton valvontavelvoite

Liiton toimielinten ja niiden antamien ohjeiden perusteella liiton toimiston tulee valvoa näiden kilpailusääntöjen ja niiden perusteella annettujen määräysten noudattamista ja tarvittaessa käynnistää rangaistustoimenpiteet.

Tämän valvontavelvollisuuden perusteella tehdyistä päätöksistä voi valittaa liittohallitukselle.

 

 

V. RANGAISTUSSÄÄNNÖT

1. Rangaistussääntöjen soveltamisala

Näiden rangaistusääntöjen alaisia ovat Suomen Jääpalloliiton liittohallituksen ja sen asettamien elimien jäsenet ja toimihenkilöt, jäsenpiirit ja -seurat ja niiden hallitusten ja näiden elimien jäsenet ja toimihenkilöt ynnä jäsenseurojen jäsenet sekä rekisteröidyt erotuomarit.

2. Rikkomusten laatu

Rangaistukseen voidaan tuomita se,

a) joka rikkoo liiton tai sen jäsenpiirin voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai piirin sääntöjen nojalla annetaan;
b) joka tahallaan harhauttaa tai yrittää harhauttaa liiton tai piirin hallitusta tai niiden asettamia elimiä;
c) joka kilpailun kestäessä tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai väkivaltaisesti;
d) joka tultuaan valituksi liiton tai piirin joukkueeseen ei osallistu ilman pätevää syytä otteluun tai jättää siinä tahallisesti täyttämättä velvollisuutensa pelaajana;
e) joka syyllistyy päihdyttävien tai huumaavien aineiden käyttöön urheilutilaisuudessa;
f) joka pelaa ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien sekä;
g) joka rikkoo liiton eettisiä sääntöjä vastaan.

Jos edellä mainittuihin rikkomuksiin syyllistyy seuran toimihenkilö (joukkueen valmentaja, joukkueenjohtaja, huoltaja tai järjestysmies), voidaan rangaistus kohdistaa koskemaan myös seuraa sillä perusteella, että seura ei ole huolehtinut valvontavelvoitteestaan. Edellinen sääntö koskee myös liiton maajoukkueita, ikäkausijoukkueita sekä piirijoukkueitta.

Seura voidaan tuomita rangaistukseen myös yleisön häiritsevän käyttäytymisen johdosta. Häiritseväksi käyttäytymiseksi katsotaan mm. väkivaltaisuus ja jatkuva törkeä, epäurheilijamainen kielenkäyttö sekä muut liiton asettamien ottelutapahtumien turvallisuusohjeiden vastainen toiminta (ml. soihdut). Lisäksi nämä säännöt koskevat liiton toimintaan, toimi- tai luottamushenkilöihin kohdistuvaan epäasialliseen arvosteluun julkisessa mediassa. Jälkimmäisessä tapauksessa asia ratkaistaan kurinpitovaliokunnassa.

3. Rangaistusseuraamukset

Rangaistusseuraamukset ovat:

a) varoitus,
b) ottelun ja otteluiden määrääminen pelattavaksi muualla kuin kotikentällä,
c) sakko,
d) kilpailu- ja/tai toimitsijakelvottomuus, joko määrätyksi ottelumääräksi tai määräajaksi,
e) ottelun mitätöiminen ja mahdollinen uusiminen,
f) joukkueen julistaminen hävinneeksi ottelussa,
g) joukkueen sulkeminen nykyisestä ja/tai tulevasta kilpailusta sekä kilpailutoiminnasta ja
h) jäsenyydestä erottaminen.

Vain seuraa voidaan rangaista sakolla. Sakko on maksettava kuukauden kuluessa tiedoksi saannista uhalla, että seura voidaan sulkea kilpailutoiminnasta.

Eettisten määräysten rikkomisesta tulevia rangaistuksia koskevat suositukset on esitetty kilpailu-sääntöjen kohdassa 31.

Kotikenttäedun menettäminen voidaan langettaa vain, mikäli on kysymys järjestävän seuran tuottamasta tai huomattavasta laiminlyönnistä. Tämän säännön nojalla rankaistu seura vastaa myös kyseisen ottelun kenttävarauskustannuksista.

Vähintään kolme kuukautta kestävä kilpailu- ja/tai toimitsijakielto on voimassa sekä liiton että piirin kilpailuissa.

Kilpailu- ja/tai toimitsijakielto määrätyksi ottelumääräksi tai kolmea kuukautta lyhyemmäksi ajaksi koskee sekä liiton että piirin kilpailua. Toimitsijakieltoon määrätty henkilö ei saa toimia virallisiin otteluihin liittyvissä tehtävissä. Seura on vastuussa toimitsijakiellon noudattamisesta. Toimitsijakielto merkitsee samalla myös kilpailukieltoa. Toimitsijakiellon rikkomisesta voidaan seuraa rangaista ja antaa toimitsijakieltoon määrätylle henkilölle lisärangaistus.

Jos jokin muu valtakunnallinen urheilujärjestö on rangaissut henkilöä vähintään kuuden (6) kuukauden kilpailu- ja/tai toimitsijakiellolla, voidaan hänet tuomita rangaistukseen myös näiden sääntöjen perusteella.

Ottelun hävinneen joukkueen vastalause voidaan hyväksyä, mutta jättää lopputulos voimaan, jos vastalauseen perustana olleella tapahtumalla ei ollut ratkaisevaa merkitystä ottelun loppu-tulokseen.

4. Rankaisuoikeus

Rankaisuvaltaa käyttävät elimet ovat liiton kilpailutoimintaan liittyvissä rikkomuksissa Suomen Jääpalloliiton kurinpitovaliokunta sekä piirin kilpailutoimintaan liittyvissä rikkomuksissa piiri-hallitus (tai sen asettama elin).

Jäsenyydestä erottamisesta päättää liiton sääntöjen mukaisesti liittohallitus.

5. Ilmoitus rikkomuksesta

Ilmoitus rikkomuksesta, joka on tarkoin yksilöitävä, on toimitettava kirjallisesti viikon kuluessa rikkomuksesta ja 15 vuorokauden kuluessa edustuskelpoisuutta koskevissa asioissa, asianomaiselle rankaisuelimelle.

Mikäli asian käsitteleminen ei kuulu sille elimelle, joka on ilmoituksen vastaanottanut, on tämän toimitettava asiakirjat viipymättä asianomaiselle elimelle.

Painavista syistä voidaan asianomaisen rankaisuelimen tietoon tulleet rikkomukset käsitellä, vaikka niistä ei olekaan tehty ilmoitusta.

6. Asianomaisen kuuleminen

Ilmoituskirjelmän johdosta on viipymättä pyydettävä vastine asianomaiselta, jonka on viikon kuluessa tiedoksiannosta toimitettava vastine. Jos vastinetta ei saada, voidaan ilman sitäkin ratkaista. Vastine voidaan pyytää asianomaisen seuran välityksellä. Vastinetta pyydettäessä on ilmoitettava se, onko rikkomukseen syyllistynyt pelaaja, seuran toimihenkilö, seura vai sekä toimi-henkilö ja seura.

Rankaisuelin voi harkintansa mukaan hankkia lisäselvityksiä tai kutsua asianomaisen henkilö-kohtaisesti kuultavaksi.

Ilmoituskirjelmä ja vastine voidaan toimittaa liittoon sähköpostilla tai muulla todistettavalla tavalla.

7. Päätös rikkomuksesta

Silloin, kun päätös sisältää ottelu- tai toimitsijakiellon, on se toimitettava välittömästi sähköpostina seuran ao. joukkueen toiminnasta vastaavalle henkilölle. Sähköpostin perillemeno on varmistettava puhelinsoitolla. Päätös vahvistetaan sähköpostilla ja muita rangaistuslajeja sisältävistä päätöksistä ilmoitetaan sähköpostilla viiden (5) työpäivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksessä on myös mainittava, miten asianomaisen tulee menetellä, jos hän ei tyydy päätökseen.

Mikäli päätös tai päätöksen vahvistus koskee piiriä, seuraa tai niiden elimiä tai jäseniä, toimitetaan se asianomaiselle liittoon ilmoitetulla osoitteella tai asianomaiselle puheenjohtajalle tai sihteerille (oikaisuvaatimus).

8. Valitusoikeus

Liiton kurinpitovaliokunnan ja piirihallituksen tai sen asettaman elimen päätöksestä on oikeus valittaa liittohallitukselle ainoastaan, jos päätöksessä on määrätty rangaistussääntöjen 3 §:n 1 momentin b-kohdan mukainen rangaistus tai c-kohdan mukaan suurempi kuin 1000 euron sakko, d-kohdan nojalla kilpailu- ja/tai toimitsijakielto kuudeksi (6) kuukaudeksi tai sitä pitemmäksi määräajaksi tai e-, f- ja g-kohtien mukainen rangaistus.

9. Valitusmenettely

Valitus on toimitettava kirjallisesti sähköpostilla liittohallitukselle viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.

Mikäli valittaja on ollut pätevästä syystä estynyt tekemästä valitusta viikon kuluessa, voi liitto-hallitus anomuksesta, joka on tehtävä viipymättä esteen lakattua, harkintansa mukaan myöntää valittajalle uuden enintään viikon määräajan valituksen tekemistä varten.

10. Päätös valituksesta

Liittohallituksen päätös valituksesta on lopullinen. Päätös valituksesta on lähetettävä asian-omaiselle kuten 7 §:ssä mainitaan rikkomuksia koskevista päätöksistä.

11. Rangaistusluettelo

Rikkomusilmoituksista, rangaistuksista ja valituksista sekä niiden aiheuttamista toimenpiteistä on asianomaisen rankaisuelimen pidettävä luetteloa.

Vähintään kolme (3) kuukautta kestävistä 3 §:n 1 momentin d-kohdan rangaistuksista tulee liiton ilmoittaa piirille ja piirin liitolle.

12. Rangaistuksen täytäntöönpano

Määrätty rangaistus pannaan täytäntöön, vaikka siitä valitetaankin liittohallitukselle, joka voi kuitenkin määrätä rangaistuksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi jo ennen valituksen ratkaisemista.

13. Rangaistuksen raukeaminen

Liittohallitus voi erityisen painavista syistä, jos rangaistus käsittää kilpailu- ja/tai toimitsijakiellon ja rangaistuksen määräämisestä on kulunut vähintään kaksi (2) vuotta, määrätä anomuksesta rangaistuksen raukeavaksi.

14. Rangaistuksesta tiedottaminen

Liittohallituksella on oikeus ilmoittaa julkisesti rangaistuksen saaneen pelaajan, seuran toimihenkilön ja/tai seuran nimi liiton www-sivujen tiedotusosassa. Tiedottamisessa noudatetaan hyvää tapaa ja tiedottamisessa ilmoitetaan myös rangaistuksen perusteet. Avoimella tiedottamisella vähennetään mahdollisen asian ympärillä liikkuvia huhuja ja disinformaatiota.

 

Kilpailuvälineet

FIB:n julkaisema hyväksyttyjen kilpailuvälineiden luettelo

Hyväksytyt kilpailuvälineet alkaen 2012-13

Hyväksytyt kilpailuvälineet 2016-17

Ainoastaan alla mainittuja virallisia välineitä saa käyttää SJPL:n ja sen piirien sekä jäsenseurojen järjestämissä ja valvomissa jää- ja kaukalopallo-otteluissa.
Kaudesta 2012-13 alkaen varusteiden tulee olla CE merkittyjä (FIB:n varustelista).

  1. KAULASUOJUKSET
    Erillinen kaulasuoja
    Canadien, CCM, Cooper, Easton, Itech, Jofa, Koho, Kosa, Bauer, Pallas, Tackla, Reebok
  2. KASVOSUOJUKSET, VERKOT JA VISIIRIT *
    Huom! oltava merkkikohtaisesti yhteensopiva samanmerkkisen kypärän kanssa eikä saa tehdä rakenteellisia muutoksia
    Canadien, CCM, Cooper, Itech, Jofa, Kosa, Bauer, Reebok
  3. KYPÄRÄT
    Canadien, CCM, Cooper, Itech, Jofa, Koho, Reebok, Bauer
  4. LEUKA- ja HAMMASSUOJUKSET
    Jofa, Reebok, Kosa, Bauer
  5. MAILAT JÄÄPALLOON
    Dynamo Vesta, Koho, Icefighter 3 eri mallia, Kosa mailat, RW-maila, Sirius, Sport EWA, TAC,
    Titan, X-Bend, Icefighter XP, Nor Top, Jofa, CCM, One1More, RBK, BS, BS Nova, BS Hydra
    Vänersborg, Optimized, X5 Carbon, Tackla Advantage 951
    Muut mailat sovittava erikseen liiton kanssa.
  6. MAILAT VAIN KAUKALOPALLOON
    Huom! kaukalopallomailalla saa pelata vain kaukalopalloa ja kaukalojääpalloa EI JÄÄPALLOA
    Canadien, Cooper, CCM, Jofa, Kaustick, Koho, Kosa, Laser Hema, Montreal, Tac, Tackla, Titan, One1more,
    Muut mailat sovittava erikseen liiton kanssa.
  7. PALLOT
    Kaikki sarjat pelataan 63 + 2 mm kokoisella pallolla ns. isolla pallolla
    Jofa, Kosa, Reebok
  8. SUOJAT JA PELIKÄSINEET
    Canadien, Cooper, Easton, Jofa, Koho, Kosa, Bauer, Pallas, Sherwood, Reebok, Mv:n Powertek patjat. MV:n suojien maksimimitat: korkeus 80 cm ja leveys 30,5 cm.
    Huom! maalivahdin käsineissä tulee sormien selvästi erottua toisistaan.
    SJPL:llä on oikeus tehdä luetteloon muutoksia ja lisäyksiä.

*KASVO- JA KAULASUOJUS – kansallinen kilpailutoiminta

 

Kasvo– sekä kaulasuojus ovat pakollisia kaikissa nuorten ja naisten sarjojen otteluissa. Kasvosuojuksen tulee olla koko kasvot peittävä.

Maalivahtien ja kenttäpelaajien – jotka ovat syntyneet vuonna 1997 tai myöhemmin on käytettävä CE-hyväksyttyä kokokasvot peittävää suojusta.

Pelaajat, jotka ovat syntyneet vuonna 1996, 95, 94, 93, 92 ja 91 voivat käyttää CE-hyväksyttyä ½-visiiriä tai kokokasvot peittävää suojusta, mutta on myös otettava joko CE-hyväksytty hammassuoja tai vanhan tyyppinen leukasuoja (tai käyttää molempia).

Pelaajat, jotka ovat syntyneet 1990 tai aikaisemmin voivat pelata ilman ½/kokokasvosuojaa.

Lisäksi he voivat päättää käyttävätkö CE-hyväksyttyä hammassuojaa tai vanhan tyypin leukasuojaa, tai molempia. Ns. vanhan mallisen leukasuojan ei tarvitse olla CE merkitty.

Viiltosuojapaidalla saa pelata kaudella 2016–2017, mutta silloin viiltosuojapaidan lisäksi pitää olla kaulasuoja.

Myös P21-nuorissa pelaavien yli-ikäisten pelaajien on käytettävä kasvo- ja kaulasuojusta

Kansainvälisessä kilpailutoiminnassa kaudella 2016-17 pelaajat, jotka ovat syntyneet vuonna 1997, 96, 95, 94, 93, 92 ja 91 voivat käyttää CE-hyväksyttyä ½-visiiriä tai kokokasvot peittävää suojusta, mutta on myös otettava joko CE-hyväksytty hammassuoja tai vanhan tyyppinen leukasuoja (tai käyttää molempia).

Osta lisenssi

Veikkauksen pelit

Yhteistyökumppanit

outsource
outsource
outsource
pocal
pocal
pocal
vikingline
vikingline
vikingline
enics
enics
enics
tuolimies
tuolimies
tuolimies
marli
marli
jtk
jtk

Bandy in Finland

Bandyn i Finland