Toimintasäännöt

Säännöt pdf-muodossa.

SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen suomenkielinen nimi on Suomen Jääpalloliitto ry ja ruotsinkielinen nimi on Finlands Bandyförbund rf. Englanninkielinen nimi on Finnish Bandy Federation. Yhdistyksen kielinä ovat suomi ja ruotsi, kuitenkin siten, että rekisteröimis- ja pöytäkirja kielenä on suomi.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa.

Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäljempänä liitoksi.

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena jäsenyhdistystensä keskusliittona tukea, valvoa ja ohjata maamme jää- ja kaukalojääpallon, kaukalopallon, rullabandyn ja erotuomaritoiminnan kehitystä sekä toimia liittoon kuuluvien urheiluseurojen, erotuomarikerhojen ja piirien yhdyssiteenä.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1) antaa virikkeitä ja neuvoja uusien jää- ja kaukalojääpallon, kaukalopalloa sekä rullabandya harrastavien harraste- ja kilpailutoimintaa harjoittavien seurojen perustamiseksi ja jo toiminnassa olevien työn tehostamiseksi,

2) tukee nuorten monipuolista liikuntaa, harraste- ja kilpaurheilua edistämällä erityisesti jääpallon ja muita lajia harrastavien seurojen yhteistoimintaa järjestämällä jääpallokouluja, koulujääpalloa, muuta toimintaa ja tapahtumia,

3) vahvistaa kilpailusäännöt,

4) järjestää kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja,

5) kasvattaa jää- ja kaukalojääpalloilijoiden, kaukalopalloilijoiden ja rullabandyä pelaajien lukumäärää sekä kehittää pelaamisen olosuhteita,

6) edustaa ja valvoo korkeimpana elimenä Suomen jää- ja kaukalojääpalloa, kaukalopallotoimintaa sekä rullabandytoimintaa kotimaassa ja ulkomailla, noudattaa niiden kansainvälisten liittojen sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä, joihin liitto kuuluu.

Liitolla on oikeus ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Liitto voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Liitto voi harjoittaa toimintansa rahoittamiseksi asianmukaiset luvat saatuaan ravitsemusliikettä, kustannustoimintaa sekä pienimuotoisten tuotteiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä.

 

4 § Liiton jäsenyydet

Liitto kuuluu jäsenenä Suomen Olympiakomiteaan ja Kansainväliseen Jääpalloliittoon (FIB).

5 § Jäsenyys ja jäsenmaksu

Varsinainen jäsen

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä 2 §:ssä tarkoitettu rekisteröitynä yhdistyksenä toimiva urheilupiiri ja -seura sekä erotuomarikerho, joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja myös niiden liittojen sääntöjä, joiden jäsenenä liitto on.

Jäseneksi hyväksymisen edellytyksenä on, että yhdistys toimii Suomessa, hyväksyy näiden sääntöjen 2 §:stä ilmenevän tarkoituksen ja sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä.

Varsinaisen jäsenen hyväksyy liittohallitus.

Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenen ja ainaisjäsen

Liiton jäseneksi voidaan myös hyväksyä luonnollinen henkilö, joka erittäin ansiokkaasti on edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista. Hänet voidaan liittokokouksen toimesta kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi, kunniajäseksi tai ainaisjäseneksi eikä heillä ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Ehdotuksen tekee liittohallitus.

Jäsenmaksu

Jäsenet suorittavat liitolle vuosittain liittokokouksen määräämän jäsenmaksun sekä lisenssi- ja sarjojen osallistumismaksun.

6 § Sitoutuminen antidopingtoimintaan

Liitto, sen jäsenet ja jäsenten jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen antidopingsäännöstöön, Maailman antidopingsäännöstöön, Kansainvälisen Olympiakomitean, Kansainvälisen Paralympiakomitean ja kansainvälisten kattojärjestöjensä antidopingsäännöstöön sekä muiden Suomen allekirjoittamien kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

 

7 § Sitoutuminen Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan

Liitto ja sen jäsenet sekä jäsenten jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä. Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

8 § Kilpailutapahtumien/tulosten manipulointi

Liitto, sen jäsenet ja jäsenten jäsenet sitoutuvat kaikin keinoin ehkäisemään kilpailutulosten tai -tapahtumien manipulointia. Liiton ja sen jäsenten toimintaan osallistuvat henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan näitä sääntöjä seura jäsenyytensä tai muiden järjestelyiden kautta, eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman kilpailunsa kilpailutapahtumista.

9 § Sitoutuminen kurinpitosäännöstöön

Liiton jäsenet ja sen toimintaan osallistuvat henkilöt sitoutuvat liiton ja kansainvälisen lajiliiton kurinpito- ja muihin sääntöihin, määräyksiin ja päätöksiin sekä eettisiin periaatteisiin/koodistoihin ja reilun pelin periaatteisiin. Epäillyissä dopingrikkomuksissa kurinpitovaltaa käyttää Suomen antidopingsäännöstöissä mainittu elin 1.1.2021 alkaen.

10 § Piirit

Maa jaetaan liiton toimintaa varten piireihin päämääränä se, että piirit muodostavat urheilullisten näkökohtien ja seurojen toimintaedellytysten ja elinvoimaisuuden kannalta alueellisen kokonaisuuden. Piirien tai seurojen tekemät aloitteet piirien rajojen muutoksista on asianomaisessa järjestyksessä esitettävä liittokokoukselle.

11 § Jäsenyyden lakkaaminen 

Jäsenen jäsenyys liitossa lakkaa, jos se;

  • eroaa tai purkautuu; tai
  • erotetaan liitosta

Liiton hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kuukauden ajan sen erääntymisestä lukien.

Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai muutoin todisteellisesti viiden päivän kuluessa päätöksestä lukien. Erottamispäätös astuu voimaan heti.

Liiton hallitus voi myös erottaa jäsenen tai rajoittaa jäsenen jäsenoikeuksia määräaikaisesti, jos jäsen rikkoo liiton sääntöjä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä tai toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai eettistä säännöstöä tai jättää noudattamatta liiton hallituksen tai muiden liiton elimien päätöksiä tai sallii henkilöjäsenensä tai työntekijänsä syyllistyvän yllämainittuihin rikkomuksiin tätä rankaisematta tai jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa.

Päätöksestä saa valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

12 § Huomionosoitukset

Henkilölle, joka erittäin ansiokkaasti on edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittohallituksen päätöksellä myöntää liiton kultainen tai hopeinen ansiomerkki. Kunniapuheenjohtajille sekä kunnia- ja ainaisjäsenille annetaan liittokokouksen vahvistamat merkit.

13 § Päätäntävalta

Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanovalta on hallituksella.

14 § Liittokokoukset

Varsinainen kokous

Varsinaiset liittokokoukset pidetään vuosittain toukokuussa (kevätkokous) ja lokakuussa (syyskokous).

Ylimääräinen kokous

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin edellinen liittokokous niin on päättänyt, milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolmannes (1/3) liiton jäsenistä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti vaatii liittohallitukselta. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

15 § Kokouskutsut ja esityslistat

Liiton kevät-, syys- ja ylimääräisten liittokokousten kutsut julkaistaan liiton virallisilla kotisivuilla ja lähetetään asianomaisille liiton jäsenluettelossa olevaan sähköpostiosoitteeseen vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kokouksen esityslista julkaistaan tai lähetetään asianomaisille ylempänä mainitulla tavalla viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Asiat, jotka jäsenet haluavat saada otetuiksi kokouksen esityslistalle, on ilmoitettava liittohallitukselle kirjallisesti maaliskuun 1. päivään mennessä (kevätkokous) ja elokuun 1. päivään mennessä (syyskokous).

16 § Liittokokousedustajat

Liiton kevät-, syys- tai ylimääräisissä liittokokouksissa on äänivalta liiton jäsenseuroilla. Seuroilla on oikeus lähettää kokouksiin yksi (1) edustaja joka edustaa seuran koko äänimäärää sekä yksi (1) lisäedustaja. Lisäedustajalla on vain puheoikeus.

Äänioikeus on jäsenseuroilla, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa ja toimintasääntöjen mukaisesti lisenssimaksunsa ja jotka ovat liittyneet viimeistään edellisen vuoden aikana liiton jäsenseuraksi.

Liittokokouksessa käyttävät päätösvaltaa liiton jäsenseurojen ja piirien edustajat, kullakin seuralla tai piirillä voi olla kokouksessa enintään kaksi (2) edustajaa. Jokaisella kokouksessa edustettuna olevalla seuralla on yksi perusääni ja piirillä sekä erotuomarikerholla kaksi (2) ääntä sekä harrastejäsenellä (1) perusääni.

Seuralla, joka on hoitanut jäsenmaksuvelvoitteensa liitolle, on liiton kokouksessa yksi lisä-ääni kahtakymmentä (20) maksettua lisenssiä kohti kuitenkin siten, että seuran yhteenlaskettu äänimäärä on enintään viisitoista (15).  Erotuomarikerholla, joka on hoitanut jäsenmaksuvelvoitteensa liitolle, on liiton kokouksessa yksi lisä-ääni kymmentä (10) maksettua tuomarilisenssiä kohti kuitenkin siten, että seuran yhteenlaskettu äänimäärä on enintään kahdeksan (8).

Lisenssien lukumääränä käytetään edellisen lisenssikauden päättyessä voimassa olleiden lisenssien määrää tai tarkistuspäivänä voimassa olevien lisenssien lukumäärää sen mukaan, kumpi on suurempi. Tarkistuspäivä on kaksi viikkoa ennen sitä päivää, jona kukin liiton kokous on ilmoitettu pidettäväksi tai jos tarkistuspäivä ei ole arkipäivä, sitä edeltävä viimeinen arkipäivä.

Edustajilla pitää olla asianmukainen valtakirja, jossa mainitaan edustajien nimet ja kuka käyttää äänivaltaa. Kukin edustaja voi edustaa enintään kolmea jäsenseuraa.

Läsnäolo-oikeus
Muiden liittokokoukseen osallistuvien lisäksi on liittohallituksen jäsenillä, kurinpitolautakunnan jäsenillä, liittohallituksen asettamien valiokuntien jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä ja ainaisilla jäsenillä oikeus olla liittokokouksessa läsnä ja osallistua keskusteluun, mutta ei päätösten tekemiseen.

 

17 § Päätöksenteko

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli ei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.Vaalit on suoritettava umpilipuin, milloin vähintään kaksi äänivaltaista edustajaa sitä pyytää.

18 § Liittokokousasiat

Toukokuun varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa,

2) todetaan kokouksen laillisuus,

3) tarkastetaan edustajien valtakirjat,

4) esitetään liiton edellisen kalenterivuoden toimintakertomus, edellisen kalenterivuoden tilinpäätös, tilintarkastajienlausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,

5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille,

6) valitaan liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja erovuoroisten tai eronneiden tilalle,

7) valitaan liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tai eronneiden tilalle,

8) valitaan kurinpitolautakunnan jäsenet

9) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa, joista ainakin toisen ja hänen varamiehensä tulee olla KHT- tai HTM –toiminnantarkastajia, mikäli yhdistyksen vastuulliseksi tilintarkastajaksi valitaan KHT yhteisö ei toista tilintarkastajaa valita,

10) tarkistetaan kuluvan tilivuoden talousarviota ja toimintasuunnitelmaa,

11) valmistellaan seuraavan kilpailukauden sarjoja ja päätetään seuraavan kilpailukauden (1.9-31.8) lisenssi- ja sarjojen osallistumismaksuista,

12) päätetään liittokokouksen esityslistalla olevista muista asioista. Sellaisista asioista, joita ei ole esityslistalla, voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäviksi ja lausunnon antamiseksi, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) kokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä kannattaa, ei kuitenkaan asioista, jotka mainitaan yhdistyslain §:n 23 1-momentissa.

Lokakuun varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa,

2) todetaan kokouksen laillisuus,

3) tarkastetaan edustajien valtakirjat,

4) esitetään ja vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma,

5) määrätään liiton kirjaamis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi,

6) vahvistetaan liiton talousarvio seuraavaksi tilikaudeksi,

7) päätetään liittokokouksen esityslistalla olevista muista asioista. Sellaisista asioista, joita ei ole esityslistalla, voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäviksi ja lausunnon antamiseksi, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) kokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä kannattaa, ei kuitenkaan asioita, jotka mainitaan yhdistyslain §:n 23 1 momentissa.

19 §
Hallitus

Jäsenet

Liiton hallituksen muodostavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) muuta jäsentä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet varsinainen liittokokous valitsee kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan, kuitenkin niin, että kolme (3) jäsentä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuonna erovuoroisuus ratkaistaan arvalla.

Kokoukset

Hallitus on kutsuttava koolle milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti puheenjohtajalta vaatii. Tällöin hallituksen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) viikon kuluttua siitä, kun kokouksen koollekutsumista koskeva vaatimus on esitetty. Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä.

Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään kolmijäsenisen työvaliokunnan ja nimeää sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Päätösvaltaisuus

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Kokouskutsu

Kokouskutsu on hallituksen puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan toimesta annettava suullisesti tai kirjallisesti hallituksen jäsenille siten kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan päättää.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät:

1) kutsua koolle liittokokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja panna päätökset täytäntöön,

2) hyväksyä ja erottaa jäsenet kunniapuheenjohtajaa ja kunnia- ja ainaisjäsentä lukuun ottamatta,

3) pitää jäsenluetteloa,

4) valvoa näiden sääntöjen sekä liittokokousten päätösten noudattamista,

5) valvoa ja ohjata jäsenseurojen ja piirien toimintaa,

6) ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja ja muu tarvittava henkilökunta sekä määrätä heidän tehtävänsä ja palkkauksensa,

7) hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista kirjanpitoa ja laatia liiton vuosikertomukset,

8) päättää kansallisesta ja kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sekä kilpailumääräyksistä,

9) asettaa tarvittavat jaostot ja valiokunnat sekä hyväksyä niiden johtosäännöt,

10) seurata jää- ja kaukalojääpallon, kaukalopalloilun ja rullabandyn kehitystä kotimaassa ja ulkomailla.

20 § Kurinpitolautakunta

Kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta, varoituksesta ja muista kilpailusäännöissä mainituista sanktioista päättää liittokokouksen valitsema kurinpitolautakunta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liiton vahvistamissa kurinpitomääräyksissä.

Kurinpitolautakunnan muodostavat kahdeksi vuodeksi kerralla valittu puheenjohtaja, kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Puheenjohtaja valmistelee asioita ja laatii päätösehdotuksia. Kaikilla jäsenillä tulee olla hyvä tieto jääpallo- ja urheilusäännöistä ja määräyksistä. Juridinen koulutus tai perehtyneisyys lakiasioihin katsotaan eduksi.

Lautakunnan jäsenille maksetaan liittokokouksen vahvistama palkkio.

21 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä liiton toiminnanjohtajan tai sen tai niiden henkilöiden kanssa, joille liittohallitus on myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden.

22 § Tilit ja tilintarkastus

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on jätettävä liiton vuosikertomuksen, pöytäkirjojen ym. asiakirjojen ohella tilintarkastajille 15. päivään maaliskuuta mennessä. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa kaksi viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

23 § Liiton sääntöjen muuttaminen, liiton purkaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä varsinaisessa liittokokouksessa ja päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kolmeneljättäosaa kokouksessa edustettuna olevasta äänimäärästä.

24 § Varojen luovuttaminen liiton purkautuessa

Liiton purkautuessa luovutetaan liiton varat sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön taikka muun oikeuskelpoisen yhteisön toiminnan tukemiseen, joka suorittaa lähinnä samaa työtä, mitä liitto on tehnyt.

25 § Tilien, pöytäkirjojen ja jäsenluettelon tarkastusoikeus

Liiton jäsenpiiri ja jäsenseura ovat velvollisia pitämään tiliä tuloistaan ja menoistaan, pöytäkirjaa kokouksistaan, jäsenluetteloa sekä luetteloa niistä, jotka pelaavat piirin ja seuran joukkueissa. Pyydettäessä piiri ja seura ovat velvollisia antamaan liittohallitukselle nämä asiakirjat tarkastettavaksi.

26 § Vapaa pääsy

Kaikilla liittohallituksen ja sen asettamien valiokuntien jäsenillä, erotuomareilla ja liiton tilintarkastajilla sekä liiton ja piirien palkatuilla toimihenkilöillä on vapaa pääsy kaikkiin liiton sekä sen jäsenpiirien ja -seurojen järjestämiin otteluihin. Sama oikeus on liiton kunniapuheenjohtajilla, kunnia- ja ainaisjäsenillä, liiton kultaisen ansiomerkin saaneilla sekä niillä henkilöillä, joille liittohallitus tämän oikeuden myöntää.


27 § Yhdistyslain säännökset

Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

Osta lisenssi

Veikkauksen pelit

Yhteistyökumppanit

outsource
outsource
outsource
pocal
pocal
pocal
vikingline
vikingline
vikingline
jtk
jtk

Bandy in Finland

Bandyn i Finland