Jääpallon MM-kisojen ottelut keräsivät Ylen kanavilla poikkeuksellisen suuret katsojaluvut ja toivat lajille valtakunnallisesti merkittävää näkyvyyttä. Ylen näkökulmasta tapahtuma oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut, ja yhteistyö sai runsaasti kiitosta.
Yle toteutti viikonlopun aikana yhteensä kolme suoraa TV-lähetystä, joiden katsojaluvut osoittavat jääpallon kiinnostavuuden suomalaisessa urheilukentässä.
Perjantain Suomi–Ruotsi-ottelua seurasi keskimäärin 117 000 katsojaa, ja parhaimmillaan ottelua katsoi samanaikaisesti 176 000 katsojaa.
Lauantain välieräottelu Suomen ja Yhdysvaltojen välillä keräsi keskimäärin 111 000 katsojaa, ja samanaikaisia katsojia oli parhaimmillaan 183 000.
Sunnuntain finaali Suomi–Ruotsi nousi viikonlopun huipentumaksi. Ottelun keskikatsojamäärä oli 190 000, ja parhaimmillaan finaalia seurasi jopa 387 000 samanaikaista katsojaa.
Finaalin osalta voidaan arvioida, että katsojakeskiarvo olisi saattanut nousta vieläkin korkeammaksi, mikäli ottelu ei olisi ratkennut jo varhaisessa vaiheessa. Tästä huolimatta 190 000 katsojan keskikatsojamäärä on Ylen näkökulmasta erittäin vahva tulos jääpallolle.
Turnauksen myötä jääpallo sai enemmän näkyvyyttä ja huomiota kuin pitkään aikaan. Erityisesti luistimilla liikkuvien kameramiesten käyttö mahdollisti aiempaa läheisemmän ja elämyksellisemmän kuvakerronnan, mikä sai runsaasti positiivista palautetta.
Tapahtuma osoitti, että laadukkaasti tuotettu jääpallo kiinnostaa laajaa yleisöä ja ansaitsee paikkansa valtakunnallisessa urheilutarjonnassa.
Jääpallon MM-kisat olivat merkittävä menestys myös Satakunnan Kansan mediaympäristössä. Lehti julkaisi kisoista yhteensä 46 uutista, jotka keräsivät noin 300 000 käyntiä. Jääpallouutisointi kasvatti voimakkaasti urheiluosaston käyntimääriä ja johti urheilun käyntimäärien ennätykseen.
Satakunnan Kansan kautta kisauutisointi levisi laajasti myös mediakonsernin muihin kanaviin, kuten Ilta-Sanomiin ja Helsingin Sanomiin. MM-kisoista muodostui poikkeuksellinen urheiluilmiö, jota Satakunnan Kansa oli aktiivisesti rakentamassa osana laajempaa mediakokonaisuutta.
Lehden kattava seuranta sisälsi peliseurantaa, otteluraportteja, haastatteluja, kolumneja, pääkirjoituksen sekä ilmiöjuttuja. Jääpallo nousi ensimmäistä kertaa näin vahvasti luetuimpien sisältöjen joukkoon. Huippuhetki koettiin 17. tammikuuta, jolloin päivän kolme luetuinta uutista käsittelivät jääpalloa ja top 12 -listalla oli peräti kuusi jääpallouutista.
Satakunnan Kansa lähetti kisojen aikana livelähetyksenä 26 ottelua sekä finaalipelin tunnelmat. Lähetyksillä oli yhteensä noin 40 000 käynnistystä, ja lisäksi ottelutallenteita ja muita kisasisältöjä katsottiin lähes 10 000 kertaa. Kansainvälinen striimi tavoitti noin 5 200 katsojaa.
Sosiaalinen media oli jääpallon MM-kisojen viestinnän merkittävin yksittäinen panostus ja tärkein kanava yleisön tavoittamisessa. Kisoja varten perustettiin omat Instagram- ja Facebook-kanavat, joiden kautta viestintää toteutettiin ennen kisoja, kisaviikon aikana sekä välittömästi tapahtuman jälkeen.
Sosiaalisen median kokonaisluvut: Näyttökerrat: 1 690 101, Vuorovaikutukset: 17 897, Profiilivierailut: 29 792, Linkkiklikkaukset: 4 239
Myös kisojen virallinen bandywc2026-verkkosivusto toimi tehokkaasti tapahtuman keskeisenä viestintäkanavana. Sivustolla vieraili tarkastelujaksolla yhteensä 24 155 yksilöllistä kävijää. Kävijöistä lähes 80 % oli Euroopasta ja noin 18 % Pohjois-Amerikasta, mikä kertoo onnistuneesta kansainvälisestä tavoittavuudesta.
Kävijöiden aktiivisuus oli korkeaa: sivustolta ladattiin sisältöä yhteensä 27,67 gigatavua, mikä viittaa runsaaseen ja monipuoliseen sisällönkulutukseen. Kokonaisuutena analytiikka osoittaa, että verkkosivut ja sosiaalinen media tukivat tehokkaasti kisojen näkyvyyttä, brändiä ja kokonaisonnistumista.
Jääpallo sai MM-kisaviikon aikana enemmän näkyvyyttä ja huomiota kuin pitkään aikaan – tästä voi olla ylpeä! Jääpallo ei ole koskaan kiinnostanut näin paljon. MM-kisat 2026 osoittivat, että laji voi nousta aidoksi ilmiöksi, kun urheilu, media ja yhteinen tekeminen kohtaavat.
