Kunniagalleria

kunniagalleria

 

Suomen Jääpalloliitto haluaa osoittaa kunnioitusta jääpallon pitkille perinteille Suomessa ja lajin parissa toimineille henkilöille kutsumalla heitä Jääpallon Kunniagalleriaan.

Ensimmäisellä valintakierroksella Kunniagalleriaan kutsutaan 26 henkilöä. He edustavat useita eri vuosikymmeniä ja paikkakuntia seuratoimijoina, valmentajina, tuomareina tai pelaajina. Kunniagalleriaa täydennetään vuosittain.

Valintaperusteet ovat:

  1. Pitkä ja ansiokas pelaajaura, jonka päättymisestä on kulunut vähintään 5 vuotta.
  2. Pitkäaikainen ja merkittävä järjestö- ja urheilujohtajaura lajin piirissä.
  3. Muu erityisen ansiokas ja merkittävä toiminta jääpallon hyväksi.
  4. Henkilöitä valittaessa pyritään ottamaan huomioon sekä historialliset että alueelliset näkökohdat.

Kunniagallerian valintatoimikuntaan kuuluvat Pekka Anttinen ja Tuomas Hoppu. Toimikunnan puheenjohtaja on SJPL:n puheenjohtaja Veijo Janhunen.

Ensimmäisessä Jääpallon Kunniagalleriaan kutsuttujen listassa on useita palloilulajien lahjakkuuksia, jotka ovat edustaneet maatamme monissa eri lajeissa. Kutsutuista 12 on valittu vuoden jääpalloilijaksi ja neljä vuoden valmentajaksi. Kunniagalleriaan ei kutsuta pelkästään pelillisten ansioiden perusteella, vaan on haluttu huomioida myös lajia eteenpäin vievän työn merkitys. Valituista tehdään myöhemmin omat Kunniagalleriataulut, jotka julkaistaan tällä sivulle. Kunniagalleriaan kutsutaan vuosittain uusia henkilöitä.

 

1. BERNER Erik

Erik ”Nalle” Berner (1922‒2011) on ensimmäinen ja itseoikeutettu valinta jääpallon Kunniagallerian jäseneksi. Keväällä 2011 joukostamme poistunut ”Nalle” aloitti jääpallouransa 1940-luvulla Kulosaaren Vestan pelaajana. Vestan puheenjohtajaksi hänet valittiin 1947 ja siitä alkoi myös hänen pitkä ja ansiokas urheilujohtajauransa. Vaativampiin jääpallon johtotehtäviin Erik Berner siirtyi 1967, kun hänet valittiin Palloliiton jääpallojaoston varapuheenjohtajaksi. Jaoston puheenjohtajaksi hänet valittiin 1969 ja hän toimi puheenjohtajana vuoteen 1972 saakka. Berner oli ratkaisevasti vaikuttamassa Jääpalloliiton perustamiseen 1971‒72. Lajin uusi itsenäinen liitto perustettiin 18.3.1972. Erik Berner oli itseoikeutettu ja yksimielinen valinta Jääpalloliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Berner toimi liiton puheenjohtajana 1972‒78 ja liiton kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin 1992. Hän toimi myös Kansainvälisen Jääpalloliiton varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä 1969‒82. Erik Berner oli avarakatseinen urheilujohtaja, joka nautti suurta arvostusta yli lajirajojen. Monica ja Erik Bernerillä oli tapana 1970-luvulla kutsua kesäisin maajoukkuepelaajat ja liittohallituksen jäsenet kesäpaikkaansa Hiittisiin Bötesön saarelle. Nuo tapahtumat olivat kaikkien jääpallovieraiden mielestä unohtumattomia.

 

2. AHO Alpo

Alpo Aho (1934‒1983) aloitti aktiiviuransa OPS:n junioreissa 1950-luvun alussa ja saavutti nuorten mestaruuden seuran riveissä 1952. Saman vuoden syksyllä hänet nostettiin OPS:n edustusjoukkueeseen, joka voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden 1953. Aho oli legendaarisen OPS:n A-siiven (S. Alatalo-Allinen-Aho) liukas ja maaliahne vasen laitahyökkääjä. Hänet valittiin samana vuonna 18-vuotiaana yhdessä Veikko Allisen kanssa A-maajoukkueeseen Ruotsia vastaan. Suomi yllätti Ruotsin Tukholmassa 3-0 ja A-siipi Allinen-Aho onnistui debyytissään erinomaisesti. Aho saavutti OPS:ssa 6 mestaruutta, edusti Suomea 32 -ottelussa, joissa hän viimeisteli 15 maalia ja saavutti MM-hopeaa 1957, 1963.

 

3. ARVOLA Reino

Reino ”Timppe” Arvola (1924-2014) aloitti aktiiviuransa OPS:ssa 1930-luvun lopulla. OPS:n edustusjoukkueessa SM-sarjassa Arvola pelasi ensimmäisen kerran välirauhan aikana 1941. Arvola oli OPS:n joukkueen kapteenina 1953, kun OPS saavutti ensimmäisen Suomen mestaruuden 1953, Hän saavutti aktiiviurallaan myös 6 SM-hopeaa ja kaksi pronssia. OPS:n valmentajaksi Arvola kutsuttiin 1956 ja seura saavutti hänen kaudellaan viisi mestaruutta peräkkäin 1960‒64. Lisäksi OPS sai SM-hopeaa 1957‒59. Maajoukkueen päävalmentajaksi Arvola kutsuttiin 1965. Arvola toimi päävalmentajana kuusi vuotta 1966‒71. Maajoukkueen paras saavutus Arvolan valmentajakaudella oli MM-hopea 1967, jolloin Neuvostoliitto, Suomi ja Ruotsi päätyivät tasapisteisiin. Suomi selviytyi MM-turnauksesta ilman tappioita ja joukkue on kutsunut saavutusta myöhemmin termillä ”häviöttä hopealle.” Arvola loi maajoukkueelle koko joukkueen puolustamiseen perustuvan pelitavan. Suomi pystyi näin parhaimmillaan horjuttamaan moninkertaisen maailmanmestarin Neuvostoliiton nopeutta ja vauhtipeliä.

 

4. EKLUND Juha

Juha ”Jussi” Eklund (s. 1943) nousi Veitsiluodon Vastuksen edustusjoukkueeseen 1961 ja samalla kaudella hänet valittiin ensimmäiseen Ruotsia vastaan pelattuun nuorten maaotteluun. Eklund pelasi Vastuksen joukkueessa SM-sarjassa 1961‒75 ja saavutti 4 mestaruutta 1969, 1972, 1973,1974. Vuoden pelaajaksi hänet valittiin 1973. Hän edusti Suomea 59 A-maaottelussa 1966‒75 ja saavutti MM-hopeaa 1967. Eklund toimi nuorten maajoukkueen valmentajana 1979‒80 ja SJPL:n liittohallituksen jäsenenä 1997‒2008.

 

5. HAAVISTO Jarmo

Jarmo ”Jallu Haavisto (s. 1949) aloitti jääpallouransa HPS:ssa ja siirtyi 16-vuotiaana HIFK:n edustusjoukkueeseen 1965. Ketterä ja terrierimäinen Haavisto pelasi puolustajana IFK:ssa 418 SM-sarjaottelua (1966‒92). Vuoden pelaajaksi hänet valittiin 1974 ja 1985. Maajoukkueeseen Haavisto valittiin ensimmäisen kerran 1972 ja hän edusti Suomea 115 A-maaottelussa (1972‒89) sekä 8 MM-kisoissa. Haavisto saavutti MM-hopeaa 1989 ja hänet valittiin MM-kisojen All Stars-pelaajaksi 1985 ja 1989.

 

6. HELTOLA Esko

Esko ”Lile” Heltola (s. 1938) aloitti jääpallouransa koulupoikana Kouvolassa KUP:n joukkueessa. Hän pelasi seuran edustusjoukkueessa SM-sarjassa ensi kerran kaudella 1958‒59. Heltola siirtyi syksyllä 1962 HIFK:hon, jossa hän pelasi myös jääkiekkoa ja jalkapalloa. Heltola valittiin maajoukkueeseen ensimmäisen kerran 1965 ja maajoukkueessa hän pelasi 50 A-ottelua (1965‒73). SM-tasolla Heltola pelasi LaPa:ssa ja Veiterässä kauteen 1977‒78 saakka. Heltola toimi LaPan pelaajavalmentajana 1972‒76 ja Veiterän valmentajana 1977‒81. Heltolan valmentama Veiterä saavutti 1980 Suomen mestaruuden. Maajoukkueen valmentajana Heltola toimi 1974‒76. Hänet on valittu vuoden valmentajaksi 1976 ja 1980. Heltola on edustanut maatamme myös jalkapallossa.

 

7. HOLOPAINEN Esko

Esko ”Esa” Holopainen (1943‒1997) aloitti aktiiviuransa WP35:ssa 1960-luvun alussa. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin 1962. Holopainen saavutti WP:ssä 4 Suomen mestaruutta 1965-67 ja 1971. Maajoukkueeseen Holopainen valittiin ensi kerran 1965 ja hän edusti Suomea 98 maaottelussa (1965-80). Holopainen pelasi 7 MM-kisat ja saavutti MM-hopeaa 1967.

 

8. JOKINEN Pentti

Pentti ”Pepe” Jokinen (s. 1931) aloitti aktiiviuransa KUV:n junioreissa 1940-luvun lopulla. Hän saavutti nuorten mestaruuden KUV:ssa 1948 ja nostettiin samana vuonna seuran edustusjoukkueeseen. KUV:ssa Jokinen saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1958‒59. Jokinen muutti Varkauteen ja siirtyi WP35:n riveihin syksyllä 1959. Hän pelasi WP:ssä 10 kautta (1960‒69) ja saavutti siellä 4 Suomen mestaruutta. Vuoden pelaajaksi Jokinen valittiin 1956 ja 1959. Maajoukkueeseen Jokinen valittiin ensimmäisen kerran 1954 ja hän pelasi maajoukkueessa 49 A-maaottelua (1954‒69). MM-kisoissa Jokinen edusti Suomea 6 kertaa ja saavutti MM-hopeaa 1957, 1963 ja 1967. Jokinen oli maajoukkueen päävalmentajana 1971‒73.

 

9. JOLKKONEN Seppo

Seppo ”Jose” Jolkkonen (s. 1946) aloitti jääpallouransa Veitsiluodon Vastuksessa ja pelasi seuran edustusjoukkueessa jo 15-vuotiaana. Jolkkonen pelasi SM-sarjassa 21 kautta (1961-81) ja saavutti 7 Suomen mestaruutta 1969-77(Vastuksessa 4 ja OLS:ssa 3) Maajoukkueeseen Jolkkonen valittiin ensi kerran 1966 ja hän pelasi urallaan 56 A-maaottelua. MM-kisoissa Jolkkonen oli mukana 6 kertaa (1967-78) ja saavutti MM-hopeaa 1967. Maajoukkueen päävalmentajana Jolkkonen toimi 1983-89 ja 1993-95. Suomi saavutti hänen kaudellaan MM-hopeaa 1987 ja 1989. Vuoden valmentajaksi Jolkkonen valittiin 1984, 1987 ja 1989.

 

10. KARPPINEN Reijo

Reijo ”Rekke” Karppinen (1939‒2008) aloitti jääpallon OLS:n junioreissa 1950-luvulla. OLS:n edustusjoukkueen valmentajaksi hänet valittiin 1966 ja hän toimi OLS:n luotsina 24 kautta (1966‒89). Karppinen on maamme menestynein seuravalmentaja ja hänen aikanaan OLS saavutti peräti 8 mestaruutta. Kansainvälisellä kentillä hän johdatti OLS:n Dex Cupin voittoon 1976 ja Eurooppa Cupin hopealle 1986. Vuoden valmentajaksi Karppinen valittiin viidesti 1973, 1975, 1977, 1982 ja 1983. Suomen maajoukkueen päävalmentajana ja managerina Karppinen toimi 1976‒78.

 

11. KETTUNEN Pekka

Pekka Kettunen (1933‒2006) aloitti aktiiviuransa WP35:n junioreissa 1940-luvun lopulla. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin 18-vuotiaana 1952. Kettunen pelasi SM-sarjassa 16 kautta (1952‒67) ja saavutti 5 Suomen mestaruutta. Maajoukkueeseen hänet valittiin ensi kerran 1957. Kettunen pelasi kansainvälisellä urallaan 43 A-maaottelua (1957‒67) ja saavutti MM-hopeaa 1957, 1963 ja 1967.

12. KORPELA Kauko

Kauko ”Kake” Korpela (s. 1931) aloitti jääpallouransa KUV:n junioreissa 1940-luvun lopulla. Hän saavutti KUV:ssa nuorten mestaruuden 1948 ja pelasi samana vuonna jo miesten joukkueessa. Korpela pelasi SM-sarjassa 1951‒68 ja saavutti Suomen mestaruuden 1958. Vuoden pelaajaksi Korpela valittiin 1952. Maajoukkueeseen Korpela valittiin ensimmäisen kerran 1951. Erikoisuutena voidaan mainita, että Korpela pelasi samana vuonna myös jalkapallomaajoukkueessa. Korpela pelasi 44 A-maaottelua saavuttaen MM-hopeaa 1957 ja 1963. Korpela oli monipuolinen urheilija, sillä hän menestyi myös yleisurheilussa.

13. NIEMIKORPI Veikko

Veikko ”Vetsa” Niemikorpi (s. 1948) aloitti aktiiviuransa Oulussa OPS:n junioreissa. OPS:n edustusjoukkueeseen hänet nostettiin 1966 ja hän pelasi SM-sarjassa 25 kautta (1966‒90) ja saavutti 3 Suomen mestaruutta 1978, 1987, 1988. Niemikorpi on SM-sarjan kaikkien aikojen maalitykki 692 maalillaan. Hänet on valittu vuoden pelaajaksi 1978. Maajoukkueeseen Niemikorpi valittiin ensi kerran 1967. Hän on pelannut 106 A-maaottelua ja tehnyt niissä 63 maalia. MM-kisoissa Niemikorpi on edustanut Suomea 8 kertaa (1969‒83).

14. NÄRVÄNEN Arvo

Arvo ”Ati” Närvänen (1905‒1982) on Viipurin Susien legendaarisimpia pelaajia. Hän aloitti uransa Susien nuorten joukkueessa 17-vuotiaana ja Jussi Pellin puolustajapariksi hänet nostettiin 19-vuotiaana. Närvänen pelasi SM-sarjassa 19 kautta (1923‒41) ja saavutti 7 Suomen mestaruutta. Maajoukkueessa Närvänen pelasi 14 A-ottelua (1926‒34) ja valittiin usein joukkueen kapteeniksi. ”Viipurin keisariksi” kutsuttu Närvänen oli myös tunnettu jalkapalloilija. Hän edusti Suomea 42 A-maaottelussa.

15. PIRKOLA Kalevi

Kalevi ”Muku” Pirkola (1941‒1971) aloitti jääpallouransa Oulussa 1950-luvun alussa. Pirkola edusti ensin Oulussa OTP:tä ja pelasi SM-sarjassa kolme kautta (1960-63). Hänet palkittiin 1963 SM-sarjan parhaana maalintekijänä (18 maalia). Syksyllä 1963 hän muutti Helsinkiin ja siirtyi HIFK:n riveihin. HIFK:ssa hän pelasi 8 kautta (1963‒71). SM-sarjassa Pirkola pelasi 117 ottelua ja teki niissä 134 maalia. Maajoukkueeseen Pirkola valittiin ensimmäisen kerran 1963 ja hän edusti Suomea 52 A-maaottelussa ja teki niissä 31 maalia. MM-kisoissa Pirkola edusti maatamme viidesti (1963‒71) ja saavutti MM-hopeaa 1963 ja 1967. MM-kisojen parhaana maalintekijänä Pirkola palkittiin 1971 ja hänet valittiin myös kisojen All Stars-tähdistöön. Vuoden pelaajaksi Pirkola valittiin 1971. Pirkolan elämä päättyi traagisesti 29.12.1971. Hän törmäsi ennen ottelun alkua Velodromin harjoituskentällä yhteen seuratoverinsa kanssa ja menehtyi sairaalassa kaksi päivää myöhemmin.

16. RÄSÄNEN Martti

Martti Räsänen (s. 1922) on Mikkelin Mr. jääpallo ja todellinen ”grand old man”. Hän ollut 1960-luvulta lähtien mikkeliläisen jääpallon aktiivinen toimija ja tukija. Räsänen toimi 1970-luvulla useita vuosia MP:n jääpallojaoston puheenjohtajana. Hän oli syksyllä 1977 ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, että MP:n lopetettua jääpallon seurat sopivat, että Kamppareille siirtyy MP:n sarjapaikka, pelaajat ja varusteet. Räsänen oli aloitteen tekijänä myös 1973, kun jääpallon III divisioona käynnistettiin Mikkelissä. Martti Räsänen on toiminut aktiivisesti myös Palloliitossa ja Jääpalloliitossa. Hän toimi SPL:n jääpallojaoston jäsenenä 1969‒72 ja SJPL:n varapuheenjohtajana 1972‒78.

17. RUUTTU Kalevi

Kalevi ”Kale” Ruuttu (s. 1934) pelasi jääpalloa HIFK:ssa SM-sarjassa 1953-64. Erotuomaritehtävät hän aloitti 60-luvulla parinaan aluksi turkulainen Reino ”Reka” Koskinen. Koskisen jälkeen Ruutun parina toimi nuorempi veli Teuvo ”Teukka” Ruuttu. Kalevi Ruuttu on tuominnut yli 100 SM-sarjaottelua ja toiminut erotuomarina myös 3 MM-kisoissa (1969-73). Ruuttu on toiminut 1990-luvulla vuosikausia myös Kansainvälisen Jääpalloliiton erotuomarivaliokunnan jäsenenä. Hän on toiminut myös SJPL:n liittohallituksen jäsenenä 1992‒95 sekä 1990-luvulla useita vuosia Jääpallon Tuen hallituksen jäsenenä. Mainittakoon, että Kalevi Ruutun isä Lauri Ruuttu (1911‒1981) oli Viipurin Susien pelaaja 1930-luvulla.

 

18. SALO Sakari

Sakari ”Saku” Salo (1919‒2011) aloitti aktiiviuransa Viipurin Palloseuran nuorten joukkueessa. Hänet nostettiin seuran edustusjoukkueeseen 17-vuotiaana 1937. Salo pelasi SM-sarjassa ViPS:n, Hukkien ja Susien joukkueessa 15 kautta (1937‒52) ja teki 73 ottelussa 64 maalia. Maajoukkueeseen Ruotsia vastaan Salo valittiin ensimmäisen kerran 1938. Maaottelu pelattiin Viipurissa ja Salo oli ottelussa Suomen parhaita pelaajia. Salo edusti Suomea 21 maaottelussa ja viimeisteli niissä 18 maalia. Hänet valittiin vuoden pelaajaksi neljästi: 1947‒49 ja 1951. Salo edusti Suomea 1952 Oslon talviolympialaisten näytösotteluissa. Hän toimi aktiiviuransa jälkeen maajoukkueen päävalmentajana 1955-61. Suomi saavutti MM-hopeaa Helsingissä 1957. Sakari Salo oli 1940-50-luvulla myös taitava tennispelaaja ja hänet valittiin useana vuonna lajin parhaaksi.

19. SEGERMAN Leo

Leo ”Leksa” Segerman (s. 1956) aloitti jääpallouransa LaPa:n junioreissa 1960-luvun lopulla. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin 16-vuotiaana 1972. Pelattuaan LaPa:ssa kolme vuotta SM-sarjassa hän siirtyi kolmeksi kaudeksi Porvoon Akilleksen joukkueeseen. Takaisin Lappeenrantaan ja Veiterän joukkueeseen hän palasi 1978. Veiterä saavutti mestaruuden 1980 ja Segerman siirtyi kauden jälkeen Ruotsiin Vetlanda BK:n joukkueeseen. Ruotsissa Segerman pelasi myös kaksi kautta IFK Kungälvin joukkueessa. Keväällä 1985 Segerman palasi takaisin Veiterän miehistöön. Segerman pelasi urallaan 192 SM-sarjaottelua ja teki niissä 269 maalia. Segerman on edustanut Suomea 84 maaottelussa ja viimeistellut niissä 52 maalia. Segerman valittiin vuoden pelaajaksi 1980. Segerman on toiminut Jääpalloliiton liittohallituksen jäsenenä 1992‒94 ja 2004‒2011. Hän on toiminut myös FIB:n Teknisen valiokunnan jäsenenä 2004‒2010 sekä FIB:n Executive Committeen jäsenenä vuodesta 2007 lähtien.

20. SERENIUS Timo

Timo ”Serba” Serenius (s. 1955) aloitti jääpallouransa LaPa:n junioreissa 9-vuotiaana. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin 16-vuotiaana. Siirryttyään Veiterän riveihin hän oli voittamassa seuralle mestaruutta 1980. Mestaruuden jälkeen Serenius siirtyi Vetlanda BK:n miehistöön ja oli voittamassa ensimmäisenä suomalaisena Ruotsin mestaruutta 1986. Dagens Nyheter arvosti Sereniuksen finaalin parhaaksi keskikenttäpelaajaksi. Miesten maajoukkueeseen Serenius valittiin ensimmäisen kerran 1976 ja hän edusti Suomea 1976‒89 110 A-maaottelussa. MM-kisoissa Serenius oli mukana seitsemän kertaa (1977-89). Kisojen parhaaksi keskikenttäpelaajaksi hänet valittiin Ruotsissa 1987. Vuoden pelaajaksi hänet valittiin 1982.

21. SUVES Risto

Risto Suveksen (s. 1947) nuoruuden harrastukset 1960-luvulla Kokkolassa olivat talvisin jääkiekko ja kesäisin jalkapallo. Jääkiekkoa Suves pelasi Hermeksessä ja jalkapalloa GBK:ssa. Porissa Suveksen houkutteli jääpallon pariin tunnettu jääkiekkoerotuomari Pertti Juhola, joka pelasi itse Narukerässä. Suves pelasi Narukerän joukkueessa I divisioonassa ja hänet valittiin seuran puheenjohtajaksi 1981. Suveksella oli varsin keskeinen rooli, kun Poriin ryhdyttiin puuhaamaan isoa tekojäärataa, joka valmistui syksyllä 1985. Porilainen kansanedustaja Mikko Elo on kertonut, kuinka Suves oli kerran häntä perjantaina lentokentällä vastassa lobatakseen tukea tekojääradalle. Elo oli siihen aikaan merkittävä kunnallispoliittinen vaikuttaja Porissa. Suves toimi Narukerän puheenjohtajana 1981-86. Jääpalloliiton liittohallituksen jäsenenä Suves toimi 1983‒86 ja liiton puheenjohtajana 1996‒98. Suves on toiminut maajoukkueen joukkueen johtajana ja lääkärinä useissa MM-kisoissa. Suveksen kolme lasta Miska, Juri ja Patrik ovat kaikki pelanneet jääpalloa pääsarjatasolla.

22. TAMMILEHTO Esko

Esko ”Elli” Tammilehto (s. 1958) aloitti jääpallouransa 1960-luvulla Kemissä Veitsiluodon Vastuksen junioreissa. Edustujoukkueeseen hänet nostettiin 17-vuotiaana 1975. Miesten A-maajoukkueeseen Tammilehto valittiin ensi kerran 19-vuotiaana 1977. Hän edusti maatamme 121 A-maaottelussa. Suomen mestaruuden Tammilehto saavutti Botniassa viimeisellä aktiivikaudellaan 1991‒92. Heti seuraavalla kaudella hän siirtyi WP35:n päävalmentajaksi ja joukkue voitti kaksi mestaruutta 1992‒94. Maajoukkueen päävalmentajana Tammilehto toimi 1999‒2004 ja hänen uransa valmentajana huipentui Suomen ensimmäiseen ja tähän saakka ainoaan maailmanmestaruuteen 2004 Västeråsissa, Ruotsissa. Tammilehto valittiin vuoden pelaajaksi 1986 sekä vuoden valmentajaksi 1993, 1994, 2002 ja 2004. Jääpalloliitto kutsui hänet liiton ainaisjäseneksi 1992.

23. TEERIJOKI (s. Heikura) Hanna

Hanna Teerijoki (s. 1963) aloitti jääpallon Veitsiluodon Vastuksen poikajoukkueissa. ”Hurja-Hannaksi” ristitty tyttö oli jo nuorena lahjakas ja taitava pelaaja. Hän saavutti Vastuksen joukkueessa E-nuorten Suomen mestaruuden poikien joukkueessa 1974. Vastuksen naisten joukkueessa Hanna Heikura saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1979‒80. Kemistä Heikura muutti Helsinkiin ja saavutti HIFK:n joukkueessa kaksi naisten mestaruutta 1985‒87. Kauden jälkeen Teerijoki muutti Ruotsiin Tukholman AIK:hon ja tuloksena oli Ruotsin mestaruus 1988 ja Hanna oli sarjan paras maalintekijä 50 osumallaan. Ruotsista Teerijoki muutti Norjaan ja saavutti kaksi kaukalopallon Norjan mestaruutta Hassle-Lörenin joukkueessa. Teerijoki palasi takaisin Ruotsiin ja saavutti kaksi mestaruutta Västerstrand AIK:n joukkueessa. Teerijoki oli jälleen kaudella 1990‒91 runkosarjan paras maalintekijä. Teerijoki palasi Suomeen ja toimi HIFK:n miesten joukkueen valmentajana bandyliigassa kaudella 1993‒94. Teerijoki on pelannut 24 maaottelua ja vuoden pelaajaksi hänet on valittu 11 kertaa 1979‒88 ja 1990. Teerijoki on ollut maaottelupelaaja myös kaukalopallossa, jalkapallossa ja jääkiekossa.

24. TIMOSKA Tauno

Tauno ”Timo” Timoska (s. 1932) aloitti aktiiviuransa Helsingin Käpylässä KUV:n joukkueessa. Hän saavutti KUV:n joukkueessa kaksi nuorten mestaruutta 1948 ja 1950. Miesten joukkueeseen hänet nostettiin 1949. SM-sarjassa Timoska pelasi 1951‒69 152 ottelua ja teki niissä 198 maalia. Hän saavutti KUV:ssa kaksi Suomen mestaruutta 1958‒59 ja oli sarjan paras maalintekijä 1951, 1955, 1956, 1960 ja 1961.Timoska pelasi 35 A-maaottelua ja teki 33 maalia. Timoska pelasi MM-kisoissa 1957 ja 1961. Hän teki MM-kisoissa 1957 Helsingin Olympiastadionilla MM-historian ensimmäisen maalin (Suomi‒Ruotsi 4‒3). Suomi sai kisoissa MM-hopeaa ja Timoska viimeisteli 4 maalia. Vuoden pelaajaksi Timoska valittiin 1958.

25. VARTIAINEN Pekka

Pekka ”Varre” Vartiainen (s. 1950) aloitti jääpallouransa OLS:n junioreissa 60-luvun alussa. Seuan edustusjoukkueeseen hänet nostettiin 18-vuotiaana 1968. Samana vuonna hän pelasi ensimmäiset poikien maaottelunsa. A-maajoukkueeseen hänet valittiin ensimmäisen kerran 1969. Vartiainen siirtyi OLS:sta keväällä 1977 Porvoon Akilleksen miehistöön. Hän saavutti OLS:ssa ja Akilleksessa yhteensä 6 mestaruutta. Vartiainen pelasi SM-sarjassa 1968‒91 330 ottelua ja teki niissä 439 maalia. Vuoden pelaajaksi hänet valittiin 1976 ja 1979. Vartiainen edusti Suomea 100 A-maaottelussa ja teki niissä 27 maalia. Hän pelasi MM-kisoissa 7 kertaa 1973‒85. Jääpalloliiton ainaisjäseneksi Vartiainen kutsuttiin 1992.

26. ÅBERG Erik

Erik ”Asken” Åberg (1920‒2006) aloitti aktiiviuransa 1930-luvulla HIFK:n riveissä. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin jo 15-vuotiaana. Maajoukkueeseen Åberg valittiin ensimmäisen kerran Ruotsia vastaan 1938 ja hän oli heti joukkueen parhaita pelaajia yhdessä Sakari Salon kanssa. Åberg pelasi SM-sarjassa 1935‒52 ja saavutti 5 Suomen mestaruutta. Hän oli SM-sarjan paras maalintekijä 1941, 1943, 1944, 1945, 1947. Åberg pelasi maajoukkueessa 1938‒52 17 A-maaottelua ja viimeisteli 8 maalia. Hän oli Suomen joukkueessa Oslon talviolympiakisojen näytösturnauksessa 1952. Aktiiviuransa hienoimpana tapahtumana Åberg on muistellut talvisodan aikana 11. helmikuuta 1940 Tukholmassa pelattua Ruotsi-maaottelua. Maaottelun tulot luovutettiin Suomen Punaiselle Ristille. Maaottelun erikoisuuksiin kuului se, että kaikki pelaajat, erotuomarit ja toimihenkilöt Maksoivat lipun. Maaottelun puoliajalla suomalainen näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun suomeksi ja ruotsiksi.

JÄÄPALLON  KUNNIAGALLERIAN  JÄSENET 2013-14

27. AALTO Kalervo (s. 1923) OULU

Seura: Oulun Palloseura

”Kalle” Aalto on tehnyt yli 60 vuotta aktiivisesti ja pyyteettömästi työtä Oulun Palloseuran jääpallon hyväksi ”ei rahasta, vaan rakkaudesta” niin kuin hän itse on kertonut.

Hän toimi ensin seuran juniorijoukkueiden valmentajana 1960–80-luvuilla. Sen jälkeen Aalto jatkoi seuran edustusjoukkueessa vuosina 1980–2010 eli toiset 30 vuotta joukkueenjohtajana, huoltajana, bussinkuljettajana ym. Kalle on ollut OPS:n jääpallon todellinen monitoimimies, joka on vastannut vuosikymmeniä mm. Palloseuran varusteiden hankinnoista sekä niiden kunnostamisesta ja varastoimisesta. Suomen Jääpalloliiton nuorten maajoukkueiden huoltajana Aalto on toiminut 1970–90-luvulla, mm. vuonna 1979, jolloin Suomi saavutti Helsingissä 17-vuotiaiden poikien maailmanmestaruuden. Se oli ensimmäinen suomalaisten palloilujoukkueiden maailmanmestaruus. Suomen Jääpalloliito on kutsunut Kalervo Aallon liiton kunniajäseneksi sekä myöntänyt hänelle liiton kultaisen plaketin. Oulun Palloseura on kutsunut Aallon seuran kunniajäseneksi 2011.

 

 28. ALATALO Matti (s. 1950) OULU

Seura: Oulun Luistinseura

Pelipaikka: hyökkääjä

Matti ”Allu” Alatalo on toisen polven jääpalloilija, sillä hänen isänsä Kalevi ”Kaaleppi” Alatalo (1927–1997) oli Oulun Luistinseuran runkopelaajia 1940- ja 50-luvulla. Matti Alatalo aloitti jääpallon OLS:n junioreissa 1960-luvulla. Seuran edustusmiehistöön hänet nostettiin 18-vuotiaana 1968. Maajoukkueeseen Alatalo nousi ensi kerran jo 19-vuotiaana 1969.

Hän on pelannut 20 kautta SM-sarjassa ja tehnyt urallaan 496 maalia. Alatalo on saavuttanut OLS:ssa 9 Suomen mestaruutta, 4 hopeaa ja 2 pronssia. Hän on pelannut 65 A-maaottelua ja tehnyt niissä 25 maalia. MM-kisoissa Alatalo on edustanut Suomea kuusi kertaa vuosina 1971–83 ja hän on saavuttanut 6 MM-pronssia. Vuoden pelaajaksi Alatalo on valittu 1977 ja 1983. Matti Alatalo on monipuolinen palloilija, sillä hän on pelannut menestyksellisesti myös jääkiekkoa ja jalkapalloa. Alatalon poika Jarno Alatalo (s. 1974) on myös tehnyt pitkän aktiiviuran OLS:ssa, Ruotsissa ja Norjassa.

 

29. ANTTINEN Pekka (s. 1941) OULU

Seura: PPO, Botnia 69

Pekka Anttinen sai kipinän jääpalloon jo pikkupoikana Oulussa. Samassa talossa asui useita silloisia huippupelaajia ja koulussakin laji tuli tutuksi. Opiskelu toi Anttisen Helsinkiin vuonna 1963, jolloin hänet pyydettiin Pohjalaisen osakunnan maalivahdiksi. PPO:n joukkueessa Anttinen voitti akateemisen mestaruuden vuonna 1966. Vuonna 1969 hän oli perustamassa pohjalaisen osakunnan pelaajien kanssa Botnia-69:ää, jonka pitkäaikaisena puheenjohtajana hän on tehnyt suuren työn helsinkiläisen ja suomalaisen jääpallon hyväksi. Anttinen oli perustamassa Suomen Jääpalloliittoa vuonna 1972 ja toimi sen ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Jääpalloliitossa hän on ollut monissa luottamustehtävissä ja kirjoittanut useita jääpallohistoriaa käsitteleviä kirjoja.

 30. HAKALA Olavi (s. 1928) MUURAME

Seura: Jyväskylänseudun Palloseura

Olavi ”Olli” Hakala oli aloitteen tekijä Jyväskylänseudun Palloseuran perustamisessa sekä seuran ensimmäinen puheenjohtaja. JPS:n perustamisen taustalla oli ensin lähinnä Jyväskylän alueen jalkapallon nappulatoiminta erityisesti Kypärämäen alueella. Jääpallo tuli JPS:n toimintaan pari vuotta myöhemmin. Olli Hakalan apuna seuratoiminnassa oli varsinkin alkuvuosina aktiivisesti mukana hänen vaimonsa Hilkka Hakala, joka toimi mm. jääpallojoukkueiden huoltajana, Olli Hakala oli JPS:ssa koko seuratoiminnan varsinainen moottori, innostaja ja monien juniorijoukkueiden valmentaja. Hän toimi seuran puheenjohtajana 18 vuotta: vuosina 1962–1978. Hakala on toiminut myös Suomen Jääpalloliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajana 1981–1990 sekä Jääpalloliiton hallituksen jäsenenä 1982-1985 sekä 1980-luvulla useita kertoja nuorten maajoukkueiden joukkueenjohtajana. Hänet on kutsuttu Jyväskylänseudun Palloseuran kunniapuheenjohtajaksi 1986.

31. HEISKANEN Pauli (s. 1934) OULU

Seura: Oulun Palloseura

Pelipaikka: puolustaja ja keskustuki

Pauli Heiskanen aloitti jääpallon OPS:n junioreissa ja saavutti kaksi A-nuorten mestaruutta 1951-52. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin syksyllä 1951. Heiskanen pelasi SM-sarjassa 12 kautta 1952-63, mutta joutui lopettamaan aktiiviuransa polvivamman vuoksi.

Hän saavutti OPS:ssa 6 Suomen mestaruutta, 5 hopeaa ja yhden pronssin.

Heiskanen kutsuttiin jo 17-vuotiaana 1952 maajoukkueen Olympialeirille, mutta häntä ei vielä silloin valittu A- miehistöön. Pelattuaan muutamia B-maaotteluita Heiskanen nousi A-maajoukkueeseen 1958 ja hän pelasi siitä lähtien luottopelaajana A-maajoukkueen vakiomiehistössä vuoteen 1963 saakka. Hän on pelannut 21 A ja 6 B-maaottelua.

MM-kisoissa Heiskanen on edustanut Suomea 1961 ja 1963 sekä saavuttanut yhden MM-hopean ja yhden MM-pronssin. Vuoden pelaajaksi hänet on valittu 1960 ja 1961.

Heiskanen viimeisteli MM-kisoissa Uppsalassa 1963 Suomen voittomaalin (1-0) Ruotsia vastaan, mikä takasi Suomelle MM-hopeaa.

 

32. HOLOPAINEN Ari (s 1969) LIDKÖPING, RUOTSI

Seurat: WP 35, Ljusdals BK, Katrineholms SK, Villa-Lidköping, Vänersborg

Pelipaikka: hyökkääjä

SM-sarjaottelut: 133

SM-sarjamaalit: 221

SM-mitalit: 3 SM

Maaottelut (1988–2004): 117 A, 10 B, 10 N, 5 P

Maaottelumaalit: 143

MM-kisat: 1991–2004 (10)

Maailmanmestari 2004

Vuoden pelaaja: 1995, 2002

Bandyliigan paras maalintekijä: 1995 (60 maalia)

Muuta: 13 kautta pelaajana Ruotsin pääsarjassa sekä pelaajauran jälkeen Villa-Lidköpingin ja Kungälvin valmentaja 2010–2014

Ari Holopainen on Warkauden Pallo-35:n kasvatti, joka aloitti jääpallouransa seuran junioreissa 1970-luvulla. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin jo 15-vuotiaana.

Pelattuaan edustusjoukkueessa useita vuosia hän siirtyi yhdessä seuratoverinsa Lasse Laakkosen kanssa syksyllä 1989 Ruotsin 1. divisioonaan Ljusdals BK:n joukkueeseen, jota oli heti nostamassa allsvenskaniin. Kahden kauden jälkeen Holopainen siirtyi kaudeksi 1991–92 Katrineholms SK:n joukkueeseen. Ruotsista Holopainen palasi keväällä 1992 kolmeksi kaudeksi takaisin Varkauteen. Hän oli WP:n joukkueen tärkeimpiä pelaajia seuran voittaessa kolme perättäistä mestaruutta 1993–95. Holopaisen aktiiviuran huipentuma oli Suomen ensimmäinen maailmanmestaruus Västeråsissa 2004. Hän pohjusti Suomen nousua MM-finaaliin ratkaisevasti viimeistelemällä Venäjää vastaan runkosarjassa kaikki Suomen neljä maalia sekä välierissä samaa maata vastaan kolme maalia neljästä.

 

33. PAJUNEN Matti (s. 1937) TORNIO

Seurat: ToPV, LRK

Matti Pajunen on Tornion jääpallon arvostettu grand old man. Hän on toiminut

aktiivisesti Tornion Palloveikkojen jääpallossa yli 20 vuotta ja ollut seuran puheenjohtajana

1974–1982. Pajunen oli myös aloitteen tekijänä ja perustajajäsenenä, kun Länsi-Rajan Konkarit perustettiin 1982. Hän on toiminut LRK:n puheenjohtajana alusta alkaen ja toimii mainitussa tehtävässä edelleen. Pajunen on ollut erityisen aktiivisesti kehittämässä Tornion alueen junioritoimintaa ja tehnyt nuorten tasolla paljon yhteistyötä ruotsalaisten seurojen kanssa. Merkittävä osa tätä työtä oli ns. rajaliigan luominen, joka loi pohjaa sille menetykselle, jota torniolainen jääpallo – ja myös Suomen maajoukkue – on kantanut erityisesti 1990- ja 2000-luvulla. Pajunen on toiminut myös Jääpalloliiton Lapin piirin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän on ollut useana vuonna nuorten maajoukkueiden joukkueenjohtajana.

 

34. ROUNAJA Seppo (s. 15.10.1943 – 30.3.2016) OULU

Seura: Oulun Luistinseura

Pelipaikka: hyökkääjä

Seppo Rounaja aloitti jääpallon Oulun Luistinseuran junioreissa 1950-luvulla. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin jo 17-vuotiaana 1960. A-maajoukkueeseen Rounaja valittiin ensi kerran jo pari vuotta myöhemmin 19-vuotiaana. Hän pelasi SM-sarjassa 16 kautta 1960–1976, yhteensä 168 SM-sarjaottelua, joissa hän viimeisteli 277 maalia.

Hän saavutti SM-sarjassa kaksi Suomen mestaruutta, kaksi hopeaa ja neljä pronssia.

Suomen maajoukkueessa MM-kisoissa Rounaja pelasi viisi kertaa: 1965–1973. Hän oli Suomessa vuonna 1967 järjestettyjen MM-kisojen maalikuningas ja valittiin samoissa kisoissa All Stars-miehistöön. Rounaja on saavuttanut SM-sarjan maalikuninkuuden kolmesti: 1966, 1967, 1973 ja vuoden pelaajaksi hänet valittiin 1970. Hän on toiminut Oulun Luistinseuran puheenjohtajana 1995–2008.

 

 35. SUVES Miska (s. 1972) TUKHOLMA, Ruotsi

Seurat: Porin Narukerä, JPS, IK Göta, Täby, AIK Bandy Solna

Porilaisen jääpalloperheen kasvatti Miska Suves aloitti aktiiviuransa Narukerän junioreiden poikajoukkueissa 1980-luvulla. Naisten sarjoissa hän on saavuttanut kaksi Suomen mestaruutta sekä jääpallossa että kaukalopallossa. Siirryttyään opiskelemaan Tukholmaan jääpalloura jatkui Ruotsissa, jossa hän saavutti perinteikkään AIK:n jääpallojoukkueessa kuusi Ruotsin mestaruutta. Suves oli Ruosissa pääsarjan paras maalintekijä kausina 1996 ja 1997. Ensiksi mainittuna kautena hän viimeisteli allsvenskanissa 68 maalia, joka on edelleenkin Ruotsin pääsarjan ennätys. Ainoana suomalaisena jääpalloilijana hänet on valittu myös vuoden naispelaajaksi Ruotsissa 1998. Suves on valmentanut Ruotsin naisten jääpallomaajoukkuetta 2000–2002 sekä toiminut Ruotsin Jääpalloliiton hallituksen jäsenenä sekä monissa tehtävissä AIK Bandyssa. Hän on Ruotsissa erittäin arvostettu pelaajana, valmentajana sekä naisten jääpallon edustajana. Suomen jääpallomaajoukkueessa Suves on esiintynyt 22 kertaa ja viimeistellyt niissä 32 maalia. Jalkapalloa hän on pelannut naisten SM-sarjassa ja edustanut Suomea nuorten maajoukkueessa.

 

36. ÅSTÈN Fjalar (1929-2016) HELSINKI

Seurat: HPS, Töölön Vesa

Omalla aktiiviurallaan Åstèn pelasi jääpalloa, jalkapalloa, käsipalloa ja kaukalopalloa. Hänen kasvattajaseuransa on Helsingin Palloseura, jonka jääpallojaoston puheenjohtajana Åstén oli vuosina 1954–1984. Åstén toimi myös HPS:n johtokunnan jäsenenä, sihteerinä sekä jalkapallon edustusjoukkueen joukkueenjohtajana ja huoltajana seuran menestysvuosina 1950- ja 1960-luvulla. Hän on toiminut myös useissa Suomen Palloliiton luottamustehtävissä. Suomen Jääpalloliiton toiminnassa Åstén on ollut aktiivisesti mukana liiton perustamisesta alkaen 1972. Hän on toiminut liiton erotuomarivaliokunnan puheenjohtajana 1974–1981 ja 1990–92, jäsenenä 2002–2009 sekä kurinpitovaliokunnan puheenjohtajana 1988–92. Erotuomarina Åstèn on toiminut jääpallossa eri sarjatasoilla 1955–2000, josta SM-sarjassa 1961–1979. Kansainvälisenä erotuomarina hän on toiminut vuosina 1969–79 tuomiten mm. MM-kisoissa 1979. SM-sarjan ja bandyliigan otteluissa Åstèn on toiminut ottelusihteerinä 1979–2010 sekä ansiomerkkivaliokunnan puheenjohtajana 2002– ja toimii siinä tehtävässä edelleen. Åstènille on myönnetty Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki 1973 ja SJPL:n kultainen ansiomerkki 1975 sekä Suomen Palloliiton ja Suomen Jääpalloliiton kultainen plaketti. Opetusministeriö on myöntänyt hänelle 1993 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisen ansioristin.

 

JÄÄPALLON  KUNNIAGALLERIAN  JÄSENET 2014-15

37. NISKANEN, Samuli (s. 1967) OULU

Seurat: OPS, OLS, Vetlanda BK, IK Sirius, Kalix/Nyborg BK, Västerås SK/BK.

Samuli ”Samppa” Niskanen aloitti jääpallouransa OPS:n juniorijoukkueissa. Hän oli tekninen pelaaja jo nuorena, mutta pienikokoisena häntä ei koskaan valittu nuorisomaajoukkueisiin. OPS:n nuorten joukkueissa hän oli kuitenkin kantavia voimia seuran voittaessa kolme A-nuorten mestaruutta peräkkäin 1984–1986. Noustuaan ensin OPS:n edustusjoukkueeseen kaudella 1984–85 Niskanen siirtyi kolme vuotta myöhemmin OLS:n riveihin. OLS:ssa hän voitti kaikkiaan kuusi Suomen mestaruutta ja pelasi myös seitsemän kautta Ruotsin pääsarjassa, jossa hän saavutti kaksi Ruotsin mestaruutta Västeråsissa vuosina 1998–99. Niskanen oli voittamassa Västerås SK:n riveissä myös seurajoukkueiden World Cupin 1993 ja Eurooppa Cupin 1998. A-maajoukkueessa Niskanen pelasi 169 kertaa ja viimeisteli maaotteluissa 107 maalia.
Jääpallouran kruununa oli miesten maailmanmestaruus Suomen joukkueen kapteenina 2004. Niskanen tunnettiin äärimmäisen taitavana ja hyvän pelisilmän omaavana hyökkäävänä keskikenttäpelaajana, joka lyhyen mailansa kanssa oli parhaimmillaan ahtaissa paikoissa. Hän oli erinomainen pelinrakentaja ja myös aina vaarallinen viimeistelijä. Niskanen voitti bandyliigan pistepörssin 11 kertaa ja niistä 10 kertaa peräkkäin vuosina 2001–2010. Kahdesti hän oli myös sarjan maalikuningas. Niskanen valittiin aktiiviuransa aikana kuusi kertaa vuoden jääpalloilijaksi ja neljä kertaa MM-kisojen All Stars-ryhmään.

38. NIEMELÄ, Veikko (s.1943 ) HELSINKI

Seurat: KUV, HIFK.

Veikko ”Veka” Niemelä tuli jääpalloon mukaan maineikkaan Käpylän Urheilu-Veikkojen kautta. Kun KUV:n pelaajat sittemmin siirtyivät HIFK:n paitaan 1970-luvun alussa, Käpylässä huoltajan töitään aloitellut Veka vaihtoi hänkin HIFK:n väreihin. Siitä lähtien HIFK on ollut Niemelälle henki ja elämä, eikä hän ole seuran edustusjoukkueen tehtävistä luopunut. Hän lienee suomalaisen jääpallon kautta aikojen pitkäaikaisin huoltaja. Perfektionistina tunnettu Niemelä on HIFK:n huoltajan toimien ohella hoitanut pitkään myös yleisölle suunnattua Oulunkylän tekojääradan teroituspalvelua ja hänen palveluksiaan on käytetty Jääpalloliiton taholta myös maajoukkueen huoltotehtävissä. Veka tunnetaan myös jääpallon museoesineiden keräilijänä.

39. VÄKIPARTA Erkki (s.1951) PORI

Seura: Narukerä

Erkki Väkiparta tunnettiin aluksi jääkiekkoilijana. Hän ehti voittaa Ässissä kaksi jääkiekon Suomen mestaruutta, ennen kuin päätti kiekkouransa vuonna 1981. Sen jälkeen Narukerän tuore puheenjohtaja Risto Suves houkutteli ”Ekin” jääpallon pariin. Väkiparta omaksui nopeasti jääpallon ja oli pelaamisen ohella voimakkaasti kehittämässä Narukerän toimintaa ammattimaiseen suuntaan. Narukerän noustua SM-sarjaan 1989 ehti Väkiparta pelata kaksi kautta pääsarjaa ennen kuin keskittyi valmennus- ja joukkueenjohdon tehtäviin. Hän myös valmensi nuorten maajoukkueen PM-kultaan 1994. Narukerässä Väkiparta on toiminut pitkään myös seuran puheenjohtajana. Hänen työnsä tuloksena Porin tekojääradan reunalle on noussut katettu katsomo ja Narukerä-talo.

40. Palinsaari Pentti  (1929-2013)

Seura: OPP, OPS ja OLS

Pentti ”Pali” Palinsaari aloitti aktiiviuransa Oulun Pallo-Poikien maalivahtina 1940-luvun lopulla. Hän pelasi 3 kautta OPP:ssä SM-sarjassa 1949-52. Pallo-Pojista hän siirtyi OPS:n riveihin ja saavutti Palloseurassa SM-pronssin 1954 ja SM-hopeaa 1955. OPS:sta Palinsaari siirtyi OLS:aan ja pelasi Luistinseuran maalivahtina viisi kautta 1956-60. Oulun Keskuskentällä pelattuun Suomi-Ruotsi B-maaotteluun Palinsaari valittiin 1951. Hänet valittiin kolme kertaa A-maajoukkueen toiseksi maalivahdiksi 1955. Palinsaari toimi myös maajoukkueen toisena valmentajana Suomi-Ruotsi A-ottelussa Oulussa 1964.
Peliuransa jälkeen Palinsaari teki merkittävän työn OLS:n erilaisissa tehtävissä. Hän toimi aktiivisena jäsenenä seuran johtokunnassa 1959-66. Merkittävän panoksen Palinsaari antoi erityisesti Luistinseuran eri ikäluokkien nuorten valmennustoimintaan 70- ja 80-luvulla. Hän oli yhä aktiivisesti mukana OLS:n järjestelytoimikunnassa, kun seura järjesti Eurooppa Cupin ottelut Haaparannalla syksyllä 1990.

JÄÄPALLON  KUNNIAGALLERIAN  JÄSENET 2016-17

41 Liikanen Kari (1952-2016)

Seura: MP ja Kampparit

Kari ”Zaida”  Liikanen  on ollut yksi Mikkelin jääpallotoiminnan merkittävimpiä henkilöhahmoja. Hän aloitti jääpallon aktiiviuransa MP:n E-junioreissa ja nousi seuran edustusjoukkueen maalivahdiksi 18-vuotiaana. MP:n lopetettua jääpallon Liikanen siirtyi Kamppareihin, jossa hän vartioi ansiokkaasti edustusjoukkueen maalia vuoteen 1982 saakka. Liikanen edusti aktiiviurallaan Suomea 28 A-maaottelussa ja 3 B-maaaottelussa. Hän saavutti maajoukkueurallaan kolme MM-hopeaa.

Kari Liikanen on tehnyt varsin merkittävän uran seurajohtajana Mikkelin Kamppareissa. Hän toimi seuran puheenjohtajana kahteen otteeseen yhteensä 13 vuotta 1990-93 ja 1996-2003. Liikanen on vaikuttanut aktiivisesti myös Suomen Jääpalloliitossa, Hän toimi liiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1995 lähtien yhtäjaksoisesti 14 vuotta, mistä ajasta hän oli kahdeksan vuotta liiton varapuheenjohtajana.

Liikaselle on myönnetty ansioistaan Jääpalloliiton kultainen ansiomerkki ja hopeinen plaketti.

42 Vilho Kantanen

Seura: WP 35

Vilho Ville Kantanen (s. 2.11.1922) varttui aikakautena, jolloin Varkauden jääpallomainetta luotiin ja hänen peliuransa aikana WP 35 nousi ensimmäiseen kukoistukseensa. Keskushyökkääjänä Kantanen saavutti seuransa kanssa kuusi Suomen mestaruutta, ensimmäisen niistä 1945 ja viimeisen 1954. Kantanen oli armoitettu maalintekijä, sillä hän viimeisteli pelaamissaan 151 SM-sarjaottelussa 144 maalia. Mutta hän ei ollut pelkästään maalintekijä, vaan myös WP 35:n hyökkäysketjun järjestelijä. Ura SM-sarjassa kesti 40-vuotiaaksi saakka, kaikkiaan 18 kautta. Maajoukkueessa Kantanen pelasi 3A- ja 3B-ottelua. Pelaajauransa jälkeen hän toimi juniorivalmentajana ja myös erotuomarina.

 

Bandyliigan finaali

Yhteistyökumppanit

outsource
outsource
outsource
pocal
pocal
pocal
vikingline
vikingline
vikingline
enics
enics
enics
tuolimies
tuolimies
tuolimies
marli
marli
jtk
jtk